Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia Rokotusosaamisen perusteet -opintojakson sisällöstä
Tatti, Lilja; Tuominen, Maaria (2021)
Tatti, Lilja
Tuominen, Maaria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104154862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104154862
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli luoda ja toteuttaa kysely, jolla selvitimme, miten opiskelijat kokivat tiedollisen osaamisensa ja rokotustaitojensa kehittyneen Rokotusosaamisen perusteet -opintojakson aikana. Halusimme myös saada selville, muuttuivatko opiskelijoiden asenteet tai mielikuvat opintojakson aikana, sekä oliko heillä kehittämisehdotuksia opintojaksolle tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli ensisijaisesti hyvän rokotusosaamisen turvaaminen tulevaisuudessa varmistamalla opetuksen laadukkuus. Tätä kautta taataan terveydenhuollon ammattilaisten laadukas rokotusosaaminen ja edistetään kansalaisten terveyttä.
Opinnäytetyössämme oli käytössä metodologinen triangulaatio, eli usean tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmän käyttö yhden asian tutkimisessa. Käytimme suljettujen kysymysten analysoinnissa kvantitatiivisia menetelmiä hyödyksi ja sovelsimme kvalitatiivisia menetelmiä avointen kysymysten avaamiseen. Aineistomme kerättiin kyselylomakkeella, joka oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakepohjalle. Toteutimme kyselyn kahdeksalle sairaanhoitaja- ja ensihoitajaryhmälle, jotka olivat aloittaneet viidellä eri toteutuksella Terveyden edistämisen -opintojakson vuoden 2020 lokakuun jälkeen. Ajankohta on luonteva opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet opintojakson kokonaan loppuun. Opinnäytetyömme ohjaaja Anne Nikula lähetti helmikuussa 2021 linkin kyselylomakkeelle yhteensä 112:lle sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijalle. Kyselylomake oli auki 12 vuorokautta ja siihen vastasi 14 henkilöä, jolloin saimme kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi 12,5 %.
Opiskelijat kokivat rokotustietojensa vahvistuneen erityisesti kansallisen rokotusohjelman, rokottamisella ehkäistävien tautien sekä rokottamisen hyötyjen suhteen. Kokemukset rokotustaitojen vahvistumisesta olivat hieman eriäviä, sillä samaa mieltä siitä, oliko portfoliotehtävät tai muut tehtävät vahvistaneet vastaajien rokottamistaitoja, oli yhtä monta vastaajaa, kuin eri mieltä. Opintojakso oli vaikuttanut opiskelijoiden jo ennestään positiivisiin asenteisiin ja mielikuviin rokotuksista ja rokottamisesta joko positiivisesti, tai ei ollenkaan. Näin tulimme johtopäätökseen, että opiskelijat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä Rokotusosaamisen perusteet -opintojakson sisältöön. Kehittämisehdotuksissa toivottiin erityisesti lähiopetuksen ja simulaatioharjoittelun järjestämistä opintojaksolla.
Rokotusosaamisen perusteet -opintojaksoa ei ole ilmeisesti tarkasteltu vuoden 2016 jälkeen, ja olisi mielestämme hyvä tehdä tämän opinnäytetyön kaltainen tutkimus laajemmalle kohderyhmälle. Olisi tärkeää selvittää, mitä opiskelijat kokevat tarvitsevansa opintojaksolta, ja millaiset työskentelytavat olisivat opiskelijoiden mielestä toimivimpia.
Opinnäytetyössämme oli käytössä metodologinen triangulaatio, eli usean tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmän käyttö yhden asian tutkimisessa. Käytimme suljettujen kysymysten analysoinnissa kvantitatiivisia menetelmiä hyödyksi ja sovelsimme kvalitatiivisia menetelmiä avointen kysymysten avaamiseen. Aineistomme kerättiin kyselylomakkeella, joka oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakepohjalle. Toteutimme kyselyn kahdeksalle sairaanhoitaja- ja ensihoitajaryhmälle, jotka olivat aloittaneet viidellä eri toteutuksella Terveyden edistämisen -opintojakson vuoden 2020 lokakuun jälkeen. Ajankohta on luonteva opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet opintojakson kokonaan loppuun. Opinnäytetyömme ohjaaja Anne Nikula lähetti helmikuussa 2021 linkin kyselylomakkeelle yhteensä 112:lle sairaanhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijalle. Kyselylomake oli auki 12 vuorokautta ja siihen vastasi 14 henkilöä, jolloin saimme kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi 12,5 %.
Opiskelijat kokivat rokotustietojensa vahvistuneen erityisesti kansallisen rokotusohjelman, rokottamisella ehkäistävien tautien sekä rokottamisen hyötyjen suhteen. Kokemukset rokotustaitojen vahvistumisesta olivat hieman eriäviä, sillä samaa mieltä siitä, oliko portfoliotehtävät tai muut tehtävät vahvistaneet vastaajien rokottamistaitoja, oli yhtä monta vastaajaa, kuin eri mieltä. Opintojakso oli vaikuttanut opiskelijoiden jo ennestään positiivisiin asenteisiin ja mielikuviin rokotuksista ja rokottamisesta joko positiivisesti, tai ei ollenkaan. Näin tulimme johtopäätökseen, että opiskelijat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä Rokotusosaamisen perusteet -opintojakson sisältöön. Kehittämisehdotuksissa toivottiin erityisesti lähiopetuksen ja simulaatioharjoittelun järjestämistä opintojaksolla.
Rokotusosaamisen perusteet -opintojaksoa ei ole ilmeisesti tarkasteltu vuoden 2016 jälkeen, ja olisi mielestämme hyvä tehdä tämän opinnäytetyön kaltainen tutkimus laajemmalle kohderyhmälle. Olisi tärkeää selvittää, mitä opiskelijat kokevat tarvitsevansa opintojaksolta, ja millaiset työskentelytavat olisivat opiskelijoiden mielestä toimivimpia.
