YHTEYDENPITORAJOITUKSELLA OLEVIEN TUTKINTAVANKIEN VAPAA-AJAN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN MIKKELIN VANKILASSA
Manninen, Teemu (2021)
Manninen, Teemu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265813
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä keskeisenä tavoitteena oli saada tietoa yhteydenpitorajoituksella olevien tutkintavankien vapaa-ajan toimintojen kehittämisestä Mikkelin vankilassa. Yhteydenpitorajoituksella olevat tutkintavangit eivät voi osallistua vankilassa samalla tavoin järjestettyihin toimintoihin kuin muut vangit. Tiedon saamisessa hyödynnettiin myös vankien omia näkemyksiä, joiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laajaa tietoa eri näkökulmista. Toimintoja tarkasteltaessa tuli ottaa huomioon myös lain edellytykset.
Vangeille laadittiin kysely, jonka pohjalta vapaa-ajan toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia on tarkasteltu. Opinnäytetyön tarkastelussa käytettiin etnografista tutkimusmenetelmää, jossa tutkija itse on perehtynyt kokemuksensa myötä tarkasteltavaan aiheeseen ja sen sisältöön. Samalla pystytään luomaan toimiva luottamus myös vankien kanssa keskusteltaessa. Kehittämistyössä käytettiin Demingin mallia, jossa pystyttiin etenemään jatkuvasti tutkimusaiheessa eteenpäin tai tarvittaessa palaamaan taaksepäin ja tarkastella aihetta uudelleen. Kehittämistyö toteutettiin kolmessa eri vaiheessa. Näitä olivat alkuhaastattelu, kokeiluvaihe ja arviointivaihe.
Kehittämistehtävässä esille nousivat vankien kuntoutumisen merkitys ja sen vaikutus hyvinvointia kehittävänä osa-alueena. Vangit kokivat myös voimaannuttavana tekijänä osallisuuden merkityksen ja he arvostivat heidän mielipiteidensä kuuntelemista. Toimintakykyä ylläpitävinä teemoina esille nousivat myös fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Kehittämistehtävässä esille nousevia kehitysehdotuksia oli osittain haastavaa toteuttaa johtuvasta koronavirustilanteesta. Osaa kehitysehdotuksista voidaan testata myöhempänä ajankohtana.
Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, kuntoutuminen, toimintakyky, koronavirus The main objective of this thesis was to obtain information about the development of recreational activities for remand prisoners with a contact restriction at the Mikkeli Prison. Remand prisoners with a contact restriction cannot participate in similarly organized activities within the prison as other prisoners. The research also utilized the prisoners' own views to try to obtain as much information as possible from different perspectives. When considering operations, the conditions of the law must also be taken into consideration. A survey was prepared for prisoners, based on which opportunities for the development of leisure activities have been examined. The examination of the thesis used an ethnographic research method in which the researcher himself is familiar with the subject matter and its content through his experience. At the same time, he will also be able to establish a trust when discussing with prisoners. The development work used a model by Deming to be able to move forward continuously in the research topic or, if necessary, go back and re-examine the subject. The development work was carried out in three separate phases. These included the initial interview, a trial phase, and an evaluation phase. The importance of rehabilitation of prisoners and its impact as a welfare development aspect was raised in the development mission. The prisoners also felt, as an empowering factor, the importance of inclusion and they appreciated it when their opinions were listened to. Physical, mental, and social health also came up as themes that maintain functional capacity. In part, the emerging development proposals in the development mission were challenging to implement due to the coronavirus situation. A portion of the development proposals may be tested later date. Keywords: welfare, inclusion, rehabilitation, functional capacity, coronavirus
Vangeille laadittiin kysely, jonka pohjalta vapaa-ajan toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia on tarkasteltu. Opinnäytetyön tarkastelussa käytettiin etnografista tutkimusmenetelmää, jossa tutkija itse on perehtynyt kokemuksensa myötä tarkasteltavaan aiheeseen ja sen sisältöön. Samalla pystytään luomaan toimiva luottamus myös vankien kanssa keskusteltaessa. Kehittämistyössä käytettiin Demingin mallia, jossa pystyttiin etenemään jatkuvasti tutkimusaiheessa eteenpäin tai tarvittaessa palaamaan taaksepäin ja tarkastella aihetta uudelleen. Kehittämistyö toteutettiin kolmessa eri vaiheessa. Näitä olivat alkuhaastattelu, kokeiluvaihe ja arviointivaihe.
Kehittämistehtävässä esille nousivat vankien kuntoutumisen merkitys ja sen vaikutus hyvinvointia kehittävänä osa-alueena. Vangit kokivat myös voimaannuttavana tekijänä osallisuuden merkityksen ja he arvostivat heidän mielipiteidensä kuuntelemista. Toimintakykyä ylläpitävinä teemoina esille nousivat myös fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Kehittämistehtävässä esille nousevia kehitysehdotuksia oli osittain haastavaa toteuttaa johtuvasta koronavirustilanteesta. Osaa kehitysehdotuksista voidaan testata myöhempänä ajankohtana.
Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, kuntoutuminen, toimintakyky, koronavirus
