Dialoginen sadutus : Askel kohti syvempää vuorovaikutusta päiväkodin arjessa kasvattajan ja lapsen välillä
Mäntylä, Melina; Riutta, Milla (2012)
Mäntylä, Melina
Riutta, Milla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115852
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia dialogisuuden toteutumista Tampereen kaupungin läntisen palvelualueen päiväkotien sadutustuokioissa sekä selvittää päiväkotien työntekijöiden näkemyksiä sadutuksen tarjoamista eduista. Tavoitteena oli siis tuoda esiin sadutusmenetelmän dialoginen näkökulma. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonhankintatapoina käytettiin havainnointia sekä kyselylomaketta. Sekä havainnointiaineisto että haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyössä tulkittiin dialogisuuden toteutumista Martin Buberin kolmen dialogisuuden periaatteen pohjalta. Erityisesti havainnoinnin tulokset vahvistivat näkemystä siitä, että dialogisuuden toteutumiseen tarvitaan kaikkia kolmea periaatetta, eli lapsen aitoa kuuntelua, tarpeiden tiedostamista sekä lapsen hyväksyntää ja kunnioitusta. Työntekijöiden kokemusten mukaan sadutus on tarjonnut välineen, jonka kautta on mahdollista havainnoida lapsen kehittymistä ja syventää vuorovaikutusta lapsen kanssa. Työntekijät ovat myös kokeneet, että hyvän saduttajan tärkeä ominaisuus on olla lasta kunnioittava. Sekä havainnoinnin että kyselyn kautta saatujen tulosten perusteella todettiin, että dialogisuuden on mahdollista toteutua päiväkotien sadutustuokioissa silloin, kun työntekijä pyrkii toimimaan dialogisesti.
Päiväkotimaailmassa dialogisuus ei voi täysin toteutua kasvattajan kasvatustehtävän ja roolin vuoksi. Kasvatustehtävää tulee pyrkiä toteuttamaan dialogisesti, mutta kuten Buber sanoo, kasvattajan roolin vuoksi kasvatussuhde ei voi olla tasavertainen dialogisuhde. Yhdistettynä teoriaan sekä opinnäytetyön tuloksiin voidaan kuitenkin todeta, että sadutus mahdollistaa dialogisuuden toteutumisen ihanteellisesti, koska kasvattaja voi sadutustuokion ajaksi unohtaa kasvatukselliset velvoitteensa ja heittäytyä tasavertaiseen kohtaamiseen lapsen kanssa. Dialogista sadutusta tulisi hyödyntää päiväkodissa aktiivisemmin, koska ennen kaikkea se mahdollistaa syvempää vuorovaikutusta päiväkodin arjessa lapsen ja kasvattajan välillä ja sitä kautta uudistaa kasvatussuhteen luonnetta.
Opinnäytetyössä tulkittiin dialogisuuden toteutumista Martin Buberin kolmen dialogisuuden periaatteen pohjalta. Erityisesti havainnoinnin tulokset vahvistivat näkemystä siitä, että dialogisuuden toteutumiseen tarvitaan kaikkia kolmea periaatetta, eli lapsen aitoa kuuntelua, tarpeiden tiedostamista sekä lapsen hyväksyntää ja kunnioitusta. Työntekijöiden kokemusten mukaan sadutus on tarjonnut välineen, jonka kautta on mahdollista havainnoida lapsen kehittymistä ja syventää vuorovaikutusta lapsen kanssa. Työntekijät ovat myös kokeneet, että hyvän saduttajan tärkeä ominaisuus on olla lasta kunnioittava. Sekä havainnoinnin että kyselyn kautta saatujen tulosten perusteella todettiin, että dialogisuuden on mahdollista toteutua päiväkotien sadutustuokioissa silloin, kun työntekijä pyrkii toimimaan dialogisesti.
Päiväkotimaailmassa dialogisuus ei voi täysin toteutua kasvattajan kasvatustehtävän ja roolin vuoksi. Kasvatustehtävää tulee pyrkiä toteuttamaan dialogisesti, mutta kuten Buber sanoo, kasvattajan roolin vuoksi kasvatussuhde ei voi olla tasavertainen dialogisuhde. Yhdistettynä teoriaan sekä opinnäytetyön tuloksiin voidaan kuitenkin todeta, että sadutus mahdollistaa dialogisuuden toteutumisen ihanteellisesti, koska kasvattaja voi sadutustuokion ajaksi unohtaa kasvatukselliset velvoitteensa ja heittäytyä tasavertaiseen kohtaamiseen lapsen kanssa. Dialogista sadutusta tulisi hyödyntää päiväkodissa aktiivisemmin, koska ennen kaikkea se mahdollistaa syvempää vuorovaikutusta päiväkodin arjessa lapsen ja kasvattajan välillä ja sitä kautta uudistaa kasvatussuhteen luonnetta.