Onnistunut etäseurannan tai etämittauksen prosessi sairaanhoitajan näkökulmasta
Junikka, Annina (2021)
Junikka, Annina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104276027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104276027
Tiivistelmä
Digitalisaatio muuttaa maailmaa luomalla vanhojen palveluiden ja toimintojen ohelle uusia vaihtoehtoja sekä yleisesti että terveydenhuollossa. Digitalisaatiolla on merkittävä rooli, kun pyritään vastaamaan kasvavaan terveydenhuollon palveluiden kysyntään resurssien suhteessa kaventuessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata onnistunut etäseuranta- tai etämittauslaitteen käytön prosessi sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan perehdytystä. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Saatu tutkimusaineisto koodattiin, luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että etäseurantaprosessi onnistuakseen vaatii osaavan sairaanhoitajan, joka saa riittävästi lisäkoulutusta etäseurantaprosessin hallitsemiseksi, tukea kollegoiltaan, tukea laitetoimittajalta ja organisaatioltaan. Onnistunut prosessi vaatii myös toimivan etäseurantalaitteen, joka on yksinkertainen käyttää, jonka toimintavarmuus on hyvä ja jonka käytön sairaanhoitaja hallitsee ja osaa ohjata asiakkaalle. Lisäksi etäseurantaprosessin onnistumista edistää oikein valittu asiakas, joka ymmärtää omaa terveyttään ja sairauttaan ja etäseurannan tarpeen sekä on fyysisiltä ja kognitiivisilta taidoiltaan mittaukseen kykenevä ja saa prosessin aikana ohjausta ja tukea sairaanhoitajalta.
Etäseurantojen ja -mittausten prosessia tulee kehittää, jotta voidaan jatkossa turvata laadukkaat palvelut, joissa huomioidaan sekä ammattilaisten, terveyspalvelujen että asiakkaan etu. Tämän opinnäytetyön tuottamaa tietoa voi jatkossa hyödyntää etäseuranta- ja etämittausprosessin kehittämisessä ja sairaanhoitajien perehdytyksessä etäseurantojen ja -mittausten toteuttamiseen Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelujen avosairaanhoidon työpisteissä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata onnistunut etäseuranta- tai etämittauslaitteen käytön prosessi sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan perehdytystä. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Saatu tutkimusaineisto koodattiin, luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että etäseurantaprosessi onnistuakseen vaatii osaavan sairaanhoitajan, joka saa riittävästi lisäkoulutusta etäseurantaprosessin hallitsemiseksi, tukea kollegoiltaan, tukea laitetoimittajalta ja organisaatioltaan. Onnistunut prosessi vaatii myös toimivan etäseurantalaitteen, joka on yksinkertainen käyttää, jonka toimintavarmuus on hyvä ja jonka käytön sairaanhoitaja hallitsee ja osaa ohjata asiakkaalle. Lisäksi etäseurantaprosessin onnistumista edistää oikein valittu asiakas, joka ymmärtää omaa terveyttään ja sairauttaan ja etäseurannan tarpeen sekä on fyysisiltä ja kognitiivisilta taidoiltaan mittaukseen kykenevä ja saa prosessin aikana ohjausta ja tukea sairaanhoitajalta.
Etäseurantojen ja -mittausten prosessia tulee kehittää, jotta voidaan jatkossa turvata laadukkaat palvelut, joissa huomioidaan sekä ammattilaisten, terveyspalvelujen että asiakkaan etu. Tämän opinnäytetyön tuottamaa tietoa voi jatkossa hyödyntää etäseuranta- ja etämittausprosessin kehittämisessä ja sairaanhoitajien perehdytyksessä etäseurantojen ja -mittausten toteuttamiseen Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelujen avosairaanhoidon työpisteissä.