Kävijöiden kokemuksia Vva ry:n asumisneuvonnasta
Alanärä, Maisa (2021)
Alanärä, Maisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286124
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan kävijöiden kokemuksia Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) asumisneuvonnasta ja sen toimivuudesta. Lisäksi työssä selvitetään sitä, minkälaisissa tilanteissa ja mistä syistä kävijät ohjautuvat Vva ry:n asumisneuvontaan. Opinnäytetyön työelämäkumppani Vva ry on kolmannella sektorilla toimiva, asunnottomien etuja ajava kansalaisjärjestö, jonka matalan kynnyksen palveluihin asumisneuvonta kuuluu.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisena aineistona käytettiin Vva ry:ssä vuosien 2018–2020 aikana kerättyjä asumisneuvonnan palautelomakkeita. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin haastattelemalla yhteensä viittä Vva ry:n asumisneuvonnassa käynyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että Vva ry:n asumisneuvontaan ohjautuu kävijöitä, joiden elämäntilanne on hyvin haastava. Kävijöiden joukossa on mm. pitkäaikaisasunnottomia, joiden asunnottomuus on jatkunut jo vuosien ajan. Asunnottomuuteen johtaneet syyt sekä esimerkiksi koulutus- ja työhistoria voivat kuitenkin vaihdella suuresti kävijästä toiseen. Useat haastateltavat kokivat, että avun hakeminen ja vastaanottaminen asunnottomana ei ole aina helppoa. Syitä tähän olivat esimerkiksi omien voimavarojen puute, aikaisemmat huonot palvelukokemukset sekä epäluottamus viranomaisia kohtaan.
Kävijät olivat erittäin tyytyväisiä Vva ry:n asumisneuvontaan, ja heidän oli vaikea keksiä asioita, joita voisi palvelussa vielä parantaa. Haastatteluaineiston analyysissa nousi esiin neljä osa-aluetta, joita haastateltavat pitivät tärkeinä ja samalla onnistuneina asumisneuvontakäynnissään. Nämä osa-alueet olivat 1) tiedon saaminen ja asioiden konkreettinen edistyminen, 2) kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen, 3) voimavarojen ja henkisen tuen saaminen sekä 4) kokemus siitä, että asumisneuvonnassa ymmärrettiin kävijän oma, yksilöllinen tilanne ilman ennakkoluuloja.
Tulokset osoittavat, että Vva ry:n asumisneuvonta toimii hyvin kävijöiden näkökulmasta, ja sillä on tärkeä rooli osana asunnottomille suunnattuja palveluita. Palveluiden piiriin hakeutuminen on usein asunnottomille erinäisistä syistä haastavaa. Järjestölähtöisen palvelun asunnottomat voivat kokea epävirallisemmaksi ja siten helpommin lähestyttäväksi.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisena aineistona käytettiin Vva ry:ssä vuosien 2018–2020 aikana kerättyjä asumisneuvonnan palautelomakkeita. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin haastattelemalla yhteensä viittä Vva ry:n asumisneuvonnassa käynyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että Vva ry:n asumisneuvontaan ohjautuu kävijöitä, joiden elämäntilanne on hyvin haastava. Kävijöiden joukossa on mm. pitkäaikaisasunnottomia, joiden asunnottomuus on jatkunut jo vuosien ajan. Asunnottomuuteen johtaneet syyt sekä esimerkiksi koulutus- ja työhistoria voivat kuitenkin vaihdella suuresti kävijästä toiseen. Useat haastateltavat kokivat, että avun hakeminen ja vastaanottaminen asunnottomana ei ole aina helppoa. Syitä tähän olivat esimerkiksi omien voimavarojen puute, aikaisemmat huonot palvelukokemukset sekä epäluottamus viranomaisia kohtaan.
Kävijät olivat erittäin tyytyväisiä Vva ry:n asumisneuvontaan, ja heidän oli vaikea keksiä asioita, joita voisi palvelussa vielä parantaa. Haastatteluaineiston analyysissa nousi esiin neljä osa-aluetta, joita haastateltavat pitivät tärkeinä ja samalla onnistuneina asumisneuvontakäynnissään. Nämä osa-alueet olivat 1) tiedon saaminen ja asioiden konkreettinen edistyminen, 2) kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen, 3) voimavarojen ja henkisen tuen saaminen sekä 4) kokemus siitä, että asumisneuvonnassa ymmärrettiin kävijän oma, yksilöllinen tilanne ilman ennakkoluuloja.
Tulokset osoittavat, että Vva ry:n asumisneuvonta toimii hyvin kävijöiden näkökulmasta, ja sillä on tärkeä rooli osana asunnottomille suunnattuja palveluita. Palveluiden piiriin hakeutuminen on usein asunnottomille erinäisistä syistä haastavaa. Järjestölähtöisen palvelun asunnottomat voivat kokea epävirallisemmaksi ja siten helpommin lähestyttäväksi.