Muutokset työtyytyväisyystekijöiden merkityksessä työsuhteen aikana
Luukkainen, Juho (2021)
Luukkainen, Juho
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286218
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka henkilöstön kokemukset työtyytyväisyystekijöiden merkityksestä muuttuvat työsuhteen alku- ja nykytilanteen välillä henkilöstöpalvelualalla toimivassa toimeksiantajayrityksessä X. Tämä opinnäytetyö oli tyypiltään kehittämishanke. Työn tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle kehitysehdotuksia, joiden avulla tämän olisi mahdollista parantaa henkilöstönsä sitoutuneisuutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi työtyytyväisyyden ja sitoutumisen teoriaa. Työtyytyväisyyden teoriassa käsiteltiin monipuolisesti siihen liittyvät aiheet. Käsiteltyihin aiheisiin kuuluivat muun muassa esihenkilötyö ja johtaminen, työmotivaatio, Lawlerin teoria sekä Herzbergin kaksoisfaktoriteoria. Sitoutumisesta tarkasteltiin sen eri muotoja ja sitä, mikä saa henkilöstön sitoutumaan yritykseen ja työtehtäviin.
Työssä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Selvitys toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä, joka lähetettiin vastattavaksi kaikille kohdeyrityksessä työskenteleville henkilöille riippumatta asemasta ja organisaatiotasosta. Viitekehyksen avulla määriteltiin yhdeksän eri työtyytyväisyystekijää, jotka otettiin kyselyssä huomioon. Kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittämään tekijöiden tärkeysjärjestys sekä työsuhteen alku- että nykytilanteessa. Näin saatiin selville, minkälaisia muutoksia työtyytyväisyystekijöissä tapahtuu työsuhteen aikana.
Opinnäytetyön tuloksista oli havaittavissa, että työtyytyväisyystekijöiden merkityksessä yrityksessä X tapahtuu muutoksia työsuhteen edetessä. Tuloksien ja viitekehyksen perusteella tehtiin johtopäätökset. Johtopäätöksien pohjalta kohdeyritykselle luotiin kehitysideoita, joita sen on mahdollista hyödyntää toiminnassaan sitouttamisen parantamiseksi. Opinnäytetyössä onnistuttiin määrittämään ne työtyytyväisyystekijät, joiden tärkeys työsuhteen aikana nousee, ja toisaalta myös ne, joiden merkitys on vähäinen tai laskeva. Kehitysehdotukset kohdistettiin kohteena olevan yrityksen johtoportaalle sekä henkilöstöpäällikölle, jotka ottavat tulokset huomioon sitouttamistoimia suunnitellessaan. Tuloksien avulla on mahdollista tehdä konkreettisia toimia yrityksen henkilöstön sitouttamisen parantamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi työtyytyväisyyden ja sitoutumisen teoriaa. Työtyytyväisyyden teoriassa käsiteltiin monipuolisesti siihen liittyvät aiheet. Käsiteltyihin aiheisiin kuuluivat muun muassa esihenkilötyö ja johtaminen, työmotivaatio, Lawlerin teoria sekä Herzbergin kaksoisfaktoriteoria. Sitoutumisesta tarkasteltiin sen eri muotoja ja sitä, mikä saa henkilöstön sitoutumaan yritykseen ja työtehtäviin.
Työssä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Selvitys toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä, joka lähetettiin vastattavaksi kaikille kohdeyrityksessä työskenteleville henkilöille riippumatta asemasta ja organisaatiotasosta. Viitekehyksen avulla määriteltiin yhdeksän eri työtyytyväisyystekijää, jotka otettiin kyselyssä huomioon. Kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittämään tekijöiden tärkeysjärjestys sekä työsuhteen alku- että nykytilanteessa. Näin saatiin selville, minkälaisia muutoksia työtyytyväisyystekijöissä tapahtuu työsuhteen aikana.
Opinnäytetyön tuloksista oli havaittavissa, että työtyytyväisyystekijöiden merkityksessä yrityksessä X tapahtuu muutoksia työsuhteen edetessä. Tuloksien ja viitekehyksen perusteella tehtiin johtopäätökset. Johtopäätöksien pohjalta kohdeyritykselle luotiin kehitysideoita, joita sen on mahdollista hyödyntää toiminnassaan sitouttamisen parantamiseksi. Opinnäytetyössä onnistuttiin määrittämään ne työtyytyväisyystekijät, joiden tärkeys työsuhteen aikana nousee, ja toisaalta myös ne, joiden merkitys on vähäinen tai laskeva. Kehitysehdotukset kohdistettiin kohteena olevan yrityksen johtoportaalle sekä henkilöstöpäällikölle, jotka ottavat tulokset huomioon sitouttamistoimia suunnitellessaan. Tuloksien avulla on mahdollista tehdä konkreettisia toimia yrityksen henkilöstön sitouttamisen parantamiseksi.