AVH-kuntoutujan kävelyn kuntoutus : Kirjallisuuskatsaus
Keinonen, Micaela; Lappalainen, Mikko (2021)
Keinonen, Micaela
Lappalainen, Mikko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046810
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron pysyvää tai tilapäistä aivojen toimintahäiriötä, joka aiheuttaa eriasteisia ja monialaisia toimintakykyä heikentäviä ongelmia. Arviolta joka kuudes suomalainen sairastaa aivoverenkiertohäiriön ja Suomessa vuosittaisia sairastumisia on noin 25 000. Aivoverenkiertohäiriö onkin huomattava terveydenhuoltoa kuormittava tekijä. Aivoverenkiertohäiriöstä seuraa usein kävelyn toiminnanhäiriöitä tyypillisesti toispuoleisen halvausoireiston seurauksena. Kävelyn harjoittaminen on keskeinen osa aivoverenkiertohäiriön kuntoutusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kävelyn kuntoutuksen osa-alueista. Työn tavoitteena oli koota yhteen aihetta tarkastelevaa tutkimustietoa toimeksiantajan toimipisteiden tarjoaman kuntoutuksen tueksi.
Toteutuakseen kävely vaatii monimutkaisia hermolihasjärjestelmiä, joiden häiriintymisestä johtuvat motoriset ja toiminnanohjauksen haasteet näyttäytyvät usein kävelykyvyn heikentymisenä. Kirjallisuuskatsaus on toteutettu hakemalla tutkimustietoa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kävelyn kuntoutuksesta kansainvälisistä fysioterapian sekä lääke- ja terveystieteiden tietokannoista. Tässä opinnäytetyössä kävelyn kuntoutuksen tarkasteluun sisällytettiin kävelykyvyn palautumisen kannalta oleellisia harjoittelun osa-alueita, joita ovat kävely-, lihasvoima-, ja tasapainoharjoittelu. Lisäksi tarkastelun kohteena oli kävelyharjoittelun intensiteetin vaikutus tuloksiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella selvisi, että toistuvalla tehtäväspesifisellä kävelyharjoittelulla voidaan tehokkaasti kehittää yksilön kävelykyvyn eri osa-alueita. Tutkitun tiedon valossa kävelyharjoittelun intensiteetti voi olla yksi harjoittelun vaikuttavuuteen olennaisesti vaikuttava tekijä ja korkean intensiteetin harjoittelu näyttäytyy kaikista tehokkaimpana. Lihasten vahvistamiseen tähtäävien interventioiden käyttö aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa näyttää olevan turvallista ja niiden avulla voidaan tehokkaasti kehittää lihasvoimaa sekä kävelykykyä osana muuta kuntoutusta. Tasapainoharjoittelun myötä ympäristön haasteisiin mukautuminen kävelyn aikana helpottuu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kävelyn kuntoutuksen osa-alueista. Työn tavoitteena oli koota yhteen aihetta tarkastelevaa tutkimustietoa toimeksiantajan toimipisteiden tarjoaman kuntoutuksen tueksi.
Toteutuakseen kävely vaatii monimutkaisia hermolihasjärjestelmiä, joiden häiriintymisestä johtuvat motoriset ja toiminnanohjauksen haasteet näyttäytyvät usein kävelykyvyn heikentymisenä. Kirjallisuuskatsaus on toteutettu hakemalla tutkimustietoa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kävelyn kuntoutuksesta kansainvälisistä fysioterapian sekä lääke- ja terveystieteiden tietokannoista. Tässä opinnäytetyössä kävelyn kuntoutuksen tarkasteluun sisällytettiin kävelykyvyn palautumisen kannalta oleellisia harjoittelun osa-alueita, joita ovat kävely-, lihasvoima-, ja tasapainoharjoittelu. Lisäksi tarkastelun kohteena oli kävelyharjoittelun intensiteetin vaikutus tuloksiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella selvisi, että toistuvalla tehtäväspesifisellä kävelyharjoittelulla voidaan tehokkaasti kehittää yksilön kävelykyvyn eri osa-alueita. Tutkitun tiedon valossa kävelyharjoittelun intensiteetti voi olla yksi harjoittelun vaikuttavuuteen olennaisesti vaikuttava tekijä ja korkean intensiteetin harjoittelu näyttäytyy kaikista tehokkaimpana. Lihasten vahvistamiseen tähtäävien interventioiden käyttö aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa näyttää olevan turvallista ja niiden avulla voidaan tehokkaasti kehittää lihasvoimaa sekä kävelykykyä osana muuta kuntoutusta. Tasapainoharjoittelun myötä ympäristön haasteisiin mukautuminen kävelyn aikana helpottuu.