Ensamhet bland unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning

Abstract

Syftet med vårt examensarbete var att granska hur unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning upplever ensamhet. Vi ville få fram vilka faktorer som bidrar till upplevelsen av ensamhet, vad som förebygger ensamhet samt om unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning upplever ensamhet.

Undersökningen gjordes genom kvalitativa intervjuer med unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning. I vår intervju använde vi oss av bildstöd och lättförståeliga frågor. Vi var intresserade av att få reda på intervjupersonernas egna upplevelser av ensamhet.

I teoretiska delen beskriver vi begrepp som intellektuell funktionsnedsättning, unga vuxna och ensamhet. Vi beskriver också faktorer som kan påverka upplevelsen av ensamhet så som utanförskap och delaktighet.

Resultatet av våra intervjuer visade att unga vuxna med intellektuell funktionsnedsättning upplever ensamhet och orsakerna kan vara brist på vänskap, partner eller andra relationer utöver familjen. En annan faktor som bidrog till upplevelsen av ensamhet var brist på fritidssysselsättning. Förebyggande faktorer var arbete, anhöriga och att de hade en meningsfull fritidssysselsättning.

The purpose of our thesis was to review how young adults with an intellectual disability experience loneliness. We wanted to identify which factors contribute to the experience of loneliness, what prevents loneliness and whether young adults with an intellectual disability experience loneliness.

The study was made through qualitative interviews with young adults with an intellectual disability. During our interviews we used visual aids and questions that were easy to understand. We were interested to identify the interviewees' personal experiences with loneliness.

In the theoretical discussion we described terms that can be influencing the feeling of loneliness, such as exclusion and participation.

The result of our interviews showed that young adults with an intellectual disability experience loneliness and the reasons can be lack of friendship, lack of a partner or other relationships other than family. Another factor that contributed to the experience of loneliness was a lack of hobbies. Preventative factors were work and family, as well as a meaningful hobby.

Opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia kuinka nuoret älyllisesti vammaiset aikuiset kokevat yksinäisyyden. Halusimme saada esille mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen yksinäisyyden kokemiseen, miten voi ehkäistä yksinäisyyttä ja jos nuoret älyllisesti vammaiset ihmiset kokevat yksinäisyyttä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla haastatteluilla nuorten aikuisten keskuudessa, joilla on älyllinen vamma. Haastatteluissa käytimme apuvälineinä kuvia sekä helposti ymmärrettäviä kysymyksiä. Meitä kiinnosti saada tietää haastateltavien ihmisten omat kokemukset yksinäisyydestä.

Teoria osiossa kerrotaan käsitteistä kuten älyllinen vamma, nuorista aikuisista sekä yksinäisyydestä. Kerromme myös mitkä tekijät vaikuttavat yksinäisyyden kokemiseen, kuten sosiaalinen hylkäys ja osallistuminen.

Haastatteluista saatu tulos näytti, että nuoret aikuiset, joilla on älyllinen vamma kokevat yksinäisyyttä ja syynä voi olla puutteita ystävyydestä, kumppanista tai muista suhteista perheen ulkopuolella. Toinen tekijä, joka vaikutti yksinäisyyden tunteeseen, oli puute harrastuksista. Ehkäiseviä tekijöitä olivat työ, läheiset ja että löytäisi merkityksellisen harrastuksen.