Optisten tunnisteiden hyödyntäminen sisälogistiikassa
Kuosmanen, Heikki (2021)
Kuosmanen, Heikki
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046880
Tiivistelmä
Logistiikka on yrityksen tärkeimpiä toimintoja, jonka avulla saadaan tuotettua asiakkaille lisäarvoa ja parannettua yrityksen tehokkuutta ja kannattavuutta. Automaattinen tiedonkeruu on mahdollistanut logistiikan tehokkuuden ja tuottavuuden voimakkaan kasvun viimeisten vuosikymmenien aikana. Tässä opinnäytetyössä vertaillaan kahta yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa, optisiin tunnisteisiin perustuvaa viivakooditekniikkaa ja radioaaltoihin perustuvaa RFID-tekniikkaa, erityisesti sisälogistiikassa tapahtuvien kirjausten tehostamisessa. Molemmat tekniikat soveltuvat hyvin erilaisiin automaattisiin tiedonkeruutapahtumiin.
Viivakoodit voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään, perinteisiin 1D- ja uudempiin 2D- koodeihin. Molempiin koodityyppeihin voidaan tallentaa rajallinen määrä merkkejä, ja suurin ero koodityypeillä on lukutapahtuma. 1D-koodin luenta tapahtuu lasersäteellä ja 2D-koodin luenta kameralukijan avulla, jotka molemmat vaativat fyysisen näköyhteyden viivakoodiin.
RFID-tekniikka perustuu radioaaltojen hyödyntämiseen. Tuotteissa kiinni oleva saattomuisti eli tagi mahdollistaa sekä koodin lukemisen että siihen kirjoittamisen ilman näköyhteyttä tuotteeseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa toimeksiantajan sisälogistiikan tehokkuutta, automaattisen tiedonkeruun avulla. Toimintasuunnitelmana oli tutkia, kumpi edellä mainituista tekniikoista soveltuu paremmin yrityksen tarpeisiin, ja rakentaa valitun tekniikan ympärille toimiva varastojärjestelmä.
Yrityksen päätöksenä oli se, että toimeksiantaja hylkäsi RFID-tekniikan kustannussyistä johtuen ja päätyi viivakooditoteutukseen. Lopputulosta voidaan pitää onnistuneena, koska uuden järjestelmän ansiosta toiminta on tehostunut, kirjaustapahtumat nopeutuneet sekä virheelliset varastokirjaukset ovat käytännössä poistuneet.
Järjestelmä rakennettiin skaalautuvaksi, joten tulevaisuudessa myös vaihtoehtoisten tekniikoiden hyödyntäminen on täysin mahdollista.
Viivakoodit voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään, perinteisiin 1D- ja uudempiin 2D- koodeihin. Molempiin koodityyppeihin voidaan tallentaa rajallinen määrä merkkejä, ja suurin ero koodityypeillä on lukutapahtuma. 1D-koodin luenta tapahtuu lasersäteellä ja 2D-koodin luenta kameralukijan avulla, jotka molemmat vaativat fyysisen näköyhteyden viivakoodiin.
RFID-tekniikka perustuu radioaaltojen hyödyntämiseen. Tuotteissa kiinni oleva saattomuisti eli tagi mahdollistaa sekä koodin lukemisen että siihen kirjoittamisen ilman näköyhteyttä tuotteeseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa toimeksiantajan sisälogistiikan tehokkuutta, automaattisen tiedonkeruun avulla. Toimintasuunnitelmana oli tutkia, kumpi edellä mainituista tekniikoista soveltuu paremmin yrityksen tarpeisiin, ja rakentaa valitun tekniikan ympärille toimiva varastojärjestelmä.
Yrityksen päätöksenä oli se, että toimeksiantaja hylkäsi RFID-tekniikan kustannussyistä johtuen ja päätyi viivakooditoteutukseen. Lopputulosta voidaan pitää onnistuneena, koska uuden järjestelmän ansiosta toiminta on tehostunut, kirjaustapahtumat nopeutuneet sekä virheelliset varastokirjaukset ovat käytännössä poistuneet.
Järjestelmä rakennettiin skaalautuvaksi, joten tulevaisuudessa myös vaihtoehtoisten tekniikoiden hyödyntäminen on täysin mahdollista.