Työpaikkaselvitys lähtökohtana työhyvinvoinnin kehittämiselle : Ikäihmisten parissa tehtävässä työssä
Myllärinen, Anu (2021)
Myllärinen, Anu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057092
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin merkitys on kasvanut hoiva-alalla viime vuosina ja etenkin Covid-19 pandemian myötä. Ala koetaan rankkana ja haasteellisena niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa työpaikkansa viihtyvyyteen ja ilmapiiriin esimerkiksi asenteellaan. Tämä kehittämistyö toteutettiin ikäihmisten tehostettuun palveluasumisyksikköön. Työn tarkoitus oli kehittää työpaikkaselvityksen pohjalta henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tavoitteena oli parantaa työilmapiiriä ja kehittää työpaikkaselvityksessä esiin nousseita yksikkökohtaisia kehittämishaasteita.
Kehittämistyön pohjana toimi työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitysraportti, joka muodostui henkilöstölle suunnatun esikyselyn tuloksista sekä työpaikkakäynnin havainnoista. Aineistoa kerättiin lisäksi learning cafe -menetelmällä (n= 6), äänestyksellä (n= 29) ja aivoriihellä (n=10). Aineistot analysoitiin pääasiassa teemoittelua käyttäen. Varsinaiset kehittämiskohteet valikoitiin työpaikkaselvitysraportin pohjalta. Äänestyksen perusteella valittiin kolme yksikön omaa kehittämiskohdetta, joita lähdettiin työstämään henkilöstön kanssa aivoriihellä.
Kehittämistyön keskeisimmät tulokset muodostuivat kriittisistä, tärkeistä ja suositeltavista kehittämiskohteista. Kriittisiin kehittämiskohteisiin tulee etsiä korjaavia toimia viipymättä. Tärkeät kehittämiskohteet vaativat korjaavia toimia, mutta eivät ole akuutteja. Suositeltavat kehittämiskohteet voivat korjaantuessaan lisätä työhyvinvointia. Learning cafe -menetelmän perusteella henkilökunta koki työhyvinvointia ja ilmapiiriä parantaviksi tekijöiksi mm. tasapuolisuuden, vastuullisuuden, huumorin ja hyvän esimies-alaissuhteen. Yksikössä äänestettyjä omia kehittämiskohteita olivat yleisen ergonomian parantaminen, riskien minimointi sekä epäasiallisen käytöksen ja häirinnän nollatoleranssi. Keinoina olivat mm. itsestä huolehtiminen, ennakointi, tiedon jakaminen, arvostus, käytöstavat ja kehittävä yhteistyö. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että yksikön asiat olivat pääsääntöisesti hyvin. Esimiestyö, ilmapiiri ja yhteishenki koettiin hyvinä. Kuormittumista aiheuttivat mm. fyysinen vuorotyö ja kiire. Moni asia oli korjaantunut myös tämän kehittämistyön aikana. Kehittämisehdotuksena suositellaan yksikkökohtaisten kehittämiskohteiden aktiivista seurantaa.
Kehittämistyön pohjana toimi työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitysraportti, joka muodostui henkilöstölle suunnatun esikyselyn tuloksista sekä työpaikkakäynnin havainnoista. Aineistoa kerättiin lisäksi learning cafe -menetelmällä (n= 6), äänestyksellä (n= 29) ja aivoriihellä (n=10). Aineistot analysoitiin pääasiassa teemoittelua käyttäen. Varsinaiset kehittämiskohteet valikoitiin työpaikkaselvitysraportin pohjalta. Äänestyksen perusteella valittiin kolme yksikön omaa kehittämiskohdetta, joita lähdettiin työstämään henkilöstön kanssa aivoriihellä.
Kehittämistyön keskeisimmät tulokset muodostuivat kriittisistä, tärkeistä ja suositeltavista kehittämiskohteista. Kriittisiin kehittämiskohteisiin tulee etsiä korjaavia toimia viipymättä. Tärkeät kehittämiskohteet vaativat korjaavia toimia, mutta eivät ole akuutteja. Suositeltavat kehittämiskohteet voivat korjaantuessaan lisätä työhyvinvointia. Learning cafe -menetelmän perusteella henkilökunta koki työhyvinvointia ja ilmapiiriä parantaviksi tekijöiksi mm. tasapuolisuuden, vastuullisuuden, huumorin ja hyvän esimies-alaissuhteen. Yksikössä äänestettyjä omia kehittämiskohteita olivat yleisen ergonomian parantaminen, riskien minimointi sekä epäasiallisen käytöksen ja häirinnän nollatoleranssi. Keinoina olivat mm. itsestä huolehtiminen, ennakointi, tiedon jakaminen, arvostus, käytöstavat ja kehittävä yhteistyö. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että yksikön asiat olivat pääsääntöisesti hyvin. Esimiestyö, ilmapiiri ja yhteishenki koettiin hyvinä. Kuormittumista aiheuttivat mm. fyysinen vuorotyö ja kiire. Moni asia oli korjaantunut myös tämän kehittämistyön aikana. Kehittämisehdotuksena suositellaan yksikkökohtaisten kehittämiskohteiden aktiivista seurantaa.