Parisuhdetyytyväisyys pikkulapsiperheissä
Saarinen, Milja; Palenius, Stella (2021)
Saarinen, Milja
Palenius, Stella
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057197
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan parisuhdetyytyväisyyttä pikkulapsiperheissä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa parisuhdetyytyväisyyttä ja saada tietoa siitä, kiinnitetäänkö neuvolatyössä tarpeeksi usein huomiota vanhempien parisuhteen tilaan.
Aikaisempien tutkimusten perusteella parisuhdetyytyväisyys usein laskee lapsen saamisen jälkeen. Perheet hajoavat tilastojen mukaan eniten pikkulapsivaiheessa. Suomalaisista avioliitoista noin puolet päätyvät eroon. Lapsensaanti tuo muutoksia parisuhteeseen, joita ovat mm. stressin lisääntyminen, kahdenkeskeisen ajan huomattava lasku, vaihteleva vuorokausirytmi, kotitöiden lisääntyminen ja ristiriidat. Perheväkivalta ja tyytymättömyys parisuhteeseen lisäävät myös riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Parisuhde on perusta vanhemmuudelle ja lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Vanhempien jatkuva vihamielisyys ja riitaisuus heikentävät lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiin. Parisuhteen toimivuus vaikuttaa lapsen tunteiden säätelytaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, koulumenestykseen sekä itsetuntoon. Tutkimusten mukaan hyvinvoivassa parisuhteessa elävät puolisot kokevat usein tyytyväisyyttä vanhemmuudestaan ja vanhempi-lapsisuhteestaan.
Terveydenhoitajan työhön neuvolassa kuuluu koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen. Näin ollen myös parisuhteesta puhuminen on osa neuvolatyötä. Terveydenhoitaja voi valmistaa vanhempia tulevaan jo ennen lapsen syntymää kertomalla vanhemmuuden tuomista muutoksista parisuhteeseen. Neuvolassa on tärkeää seuloa myös mahdollinen perheväkivalta.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kysely toteutettiin 0–2-vuotiaiden lasten vanhemmille (n=5) yhteistyössä Hämeenlinnan neuvolapalveluiden kanssa aikavälillä 8.12.2020-3.2.2021.
Suurin osa vanhemmista koki olevansa tyytyväisiä omaan parisuhteeseensa. Vastaajat olivat enimmäkseen sitä mieltä, ettei parisuhteessa ole tarpeeksi kahdenkeskeistä aikaa. Useimmat vastaajista kokivat kotitöiden jakaantuvan epätasaisesti, ja ottavansa enemmän vastuuta lasten hoitamisesta verrattuna puolisoonsa. Enemmistö koki neuvolasta saadun tuen parisuhteeseen liittyen riittäväksi. Tutkimuksen vähäisen vastaajamäärän takia tämän opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä. Tämän vuoksi opinnäytetyö toimii esitutkimuksena eli pilottina aiheelle. Tutkimusta toistettaessa olisi tarpeellista miettiä, miten otantakoko ja vastaajien määrä saadaan tarpeeksi suureksi luotettavaa tiedon keruuta varten. Aihe on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä koronapandemia on lisännyt puolisoiden välisiä erimielisyyksiä ja väkivaltakokemuksia vauvaperheissä.
Aikaisempien tutkimusten perusteella parisuhdetyytyväisyys usein laskee lapsen saamisen jälkeen. Perheet hajoavat tilastojen mukaan eniten pikkulapsivaiheessa. Suomalaisista avioliitoista noin puolet päätyvät eroon. Lapsensaanti tuo muutoksia parisuhteeseen, joita ovat mm. stressin lisääntyminen, kahdenkeskeisen ajan huomattava lasku, vaihteleva vuorokausirytmi, kotitöiden lisääntyminen ja ristiriidat. Perheväkivalta ja tyytymättömyys parisuhteeseen lisäävät myös riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Parisuhde on perusta vanhemmuudelle ja lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Vanhempien jatkuva vihamielisyys ja riitaisuus heikentävät lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiin. Parisuhteen toimivuus vaikuttaa lapsen tunteiden säätelytaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, koulumenestykseen sekä itsetuntoon. Tutkimusten mukaan hyvinvoivassa parisuhteessa elävät puolisot kokevat usein tyytyväisyyttä vanhemmuudestaan ja vanhempi-lapsisuhteestaan.
Terveydenhoitajan työhön neuvolassa kuuluu koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen. Näin ollen myös parisuhteesta puhuminen on osa neuvolatyötä. Terveydenhoitaja voi valmistaa vanhempia tulevaan jo ennen lapsen syntymää kertomalla vanhemmuuden tuomista muutoksista parisuhteeseen. Neuvolassa on tärkeää seuloa myös mahdollinen perheväkivalta.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kysely toteutettiin 0–2-vuotiaiden lasten vanhemmille (n=5) yhteistyössä Hämeenlinnan neuvolapalveluiden kanssa aikavälillä 8.12.2020-3.2.2021.
Suurin osa vanhemmista koki olevansa tyytyväisiä omaan parisuhteeseensa. Vastaajat olivat enimmäkseen sitä mieltä, ettei parisuhteessa ole tarpeeksi kahdenkeskeistä aikaa. Useimmat vastaajista kokivat kotitöiden jakaantuvan epätasaisesti, ja ottavansa enemmän vastuuta lasten hoitamisesta verrattuna puolisoonsa. Enemmistö koki neuvolasta saadun tuen parisuhteeseen liittyen riittäväksi. Tutkimuksen vähäisen vastaajamäärän takia tämän opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä. Tämän vuoksi opinnäytetyö toimii esitutkimuksena eli pilottina aiheelle. Tutkimusta toistettaessa olisi tarpeellista miettiä, miten otantakoko ja vastaajien määrä saadaan tarpeeksi suureksi luotettavaa tiedon keruuta varten. Aihe on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä koronapandemia on lisännyt puolisoiden välisiä erimielisyyksiä ja väkivaltakokemuksia vauvaperheissä.