Unissakävelijäkö? - työikäinen huomaa univajeesi -systemoitu kirjallisuuskatsaus
Torvinen, Sanna-Liisa (2021)
Torvinen, Sanna-Liisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057281
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan riittämättömän unen aiheuttamaa univajetta ja sen vaikutuksia työikäisen terveyteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sleep Well - Work Well -hanke, jonka tavoitteena on edistää työikäisten uniterveyttä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin systemoidun kirjallisuuskatsauksen menetelmällä pyrkimyksenä vastata tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä negatiivisia vaikutuksia univajeella on työikäisen terveyteen? 2) Mitä positiivisia vaikutuksia univajeella on työikäisen terveyteen? Tavoitteena tälle työlle oli koota tietoa univajeen vaikutuksista työikäisen terveyteen ja korostaa riittävän unen saannin merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Aineiston kirjallisuushaku tehtiin loka-marraskuussa 2020. Aineiston haku suoritettiin Cinahl Complete-, Medline- ja PubMed -sähköisistä tietokannoista. Aineiston haku toteutettiin käyttämällä fraasia ”sleep deprivation”. Aineisto valittiin työhön ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden mukaan. Tämän systemoidun kirjallisuuskatsaukseen mukaan valitun aineiston laatua ja luotettavuutta arvioitiin The Joanna Briggs Instituutin (JBI) laatimien tutkimuksille tarkoitettujen kriittisten tarkistuslistojen avulla. Lopullinen kirjallisuuskatsaukseen valikoitunut aineisto muodostui yhdeksästä tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.1.2016 - 31.9.2020. Aineistoa analysoitiin käyttämällä apuna aineistolähtöistä, eli induktiivista, sisällönanalyysiä.
Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella univajeella on työikäiselle sekä negatiivisia, että positiivisia vaikutuksia. Tutkimuksista käy ilmi, että herkkyydessä univajeen vaikutuksille on yksilöllisiä eroja. Negatiivisina vaikutuksina tutkimusten mukaan univaje lisää neuropsykiatrisia oireita, lisää itsemurhariskiä, vahvistaa negatiivisia tunnereaktioita, häiritsee tunneprosesseja, aiheuttaa kipuherkkyyttä, aiheuttaa kognitiivisten toimintojen häiriöitä, lisää yksilön tyytymättömyyttä, lisää vastehakuista käyttäytymistä, on yhteydessä päihdekäyttäytymiseen, heikentää toimintakykyä, heikentää luuterveyttä, on yhteydessä kuolleisuuteen, heikentää vastustuskykyä ja rokotevastetta, aiheuttaa sokeriaineenvaihdunnan epätasapainoa, on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, heikentää aivoterveyttä sekä häiritsee energiatasapainoa ja hormonitasapainoa. Positiivista on, että univajetta voitaisiin ehkä käyttää antidepressiivisenä hoitona mielialahäiriöihin sekä immunosupressiivisen vaikutuksensa ansiosta apuna elinsiirroissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että univajeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia työikäisen terveyteen, mutta myös tarkasti määriteltynä ja sopivana annoksena saattaisi olla potentiaalinen käyttökohde tiettyjen oireiden lievittämiseen. Panostaminen riittävään unen saamiseen voi olla edullinen ja tehokas tapa tukea ja edistää työikäistä terveyttä ja hyvinvointia. This master´s degree thesis addresses sleep deprivation caused by inadequate sleep in healthy working-age adults. The client organization of the thesis was the Sleep Well - Work Well project, the aim of which is to promote the sleep health of working-age people. This thesis was implemented using the method of a systematic literature review in an attempt to answer the following research questions: 1) What are the negative effects of sleep deprivation on the health of working-age people? 2) What are the positive effects of sleep deprivation on working-age people´s health? The aim of this work was to gather information on the effects of sleep deprivation on the health of working-age people and to emphasize the importance of adequate sleep for health.
The literature search of the material was carried out in October-November 2020. The material was searched from the Cinahl Complete, Medline and PubMed electronic databases. Data was searched using the phrase “sleep deprivation”. The material for the work was selected according to predefined inclusion and exclusion criteria. According to this systematic literature review, the quality and reliability of the selected material was assessed using the critical research checklists developed by The Joanna Briggs Institute (JBI). The final material selected for the literature review consisted of nine studies published between 1 January 2016 and 31 September 2020. The data was analyzed using data-driven, i.e. inductive, content analysis.
According to the results of this systematic literature review, sleep deprivation has both negative and positive effects on working-age people. Studies show that there are individual differences in sensitivity to the effects of sleep deprivation. As negative effects, studies have shown that sleep deprivation increases neuropsychiatric symptoms, increases the risk of suicide, reinforces negative emotional reactions, interferes with emotional processes, causes pain sensitivity, causes cognitive impairment, increases individual dissatisfaction, impaired function, impaired response, intoxication , is associated with mortality, impairs resistance and vaccine response, causes an imbalance in glucose metabolism, is associated with cardiovascular disease, impairs brain health, and impairs energy balance and hormonal balance. On the positive side, sleep deprivation could perhaps be used as an antidepressant treatment for mood disorders and, due to its immunosuppressive effect, as an aid in organ transplantation.
In conclusion, sleep deprivation has significant adverse effects on the health of working-age people, but could also, as a well-defined and appropriate dose, have potential use for symptom relief. Investing in adequate sleep can be an inexpensive and effective way to support and promote the health and wellbeing of working-age people.
Aineiston kirjallisuushaku tehtiin loka-marraskuussa 2020. Aineiston haku suoritettiin Cinahl Complete-, Medline- ja PubMed -sähköisistä tietokannoista. Aineiston haku toteutettiin käyttämällä fraasia ”sleep deprivation”. Aineisto valittiin työhön ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden mukaan. Tämän systemoidun kirjallisuuskatsaukseen mukaan valitun aineiston laatua ja luotettavuutta arvioitiin The Joanna Briggs Instituutin (JBI) laatimien tutkimuksille tarkoitettujen kriittisten tarkistuslistojen avulla. Lopullinen kirjallisuuskatsaukseen valikoitunut aineisto muodostui yhdeksästä tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu aikavälillä 1.1.2016 - 31.9.2020. Aineistoa analysoitiin käyttämällä apuna aineistolähtöistä, eli induktiivista, sisällönanalyysiä.
Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella univajeella on työikäiselle sekä negatiivisia, että positiivisia vaikutuksia. Tutkimuksista käy ilmi, että herkkyydessä univajeen vaikutuksille on yksilöllisiä eroja. Negatiivisina vaikutuksina tutkimusten mukaan univaje lisää neuropsykiatrisia oireita, lisää itsemurhariskiä, vahvistaa negatiivisia tunnereaktioita, häiritsee tunneprosesseja, aiheuttaa kipuherkkyyttä, aiheuttaa kognitiivisten toimintojen häiriöitä, lisää yksilön tyytymättömyyttä, lisää vastehakuista käyttäytymistä, on yhteydessä päihdekäyttäytymiseen, heikentää toimintakykyä, heikentää luuterveyttä, on yhteydessä kuolleisuuteen, heikentää vastustuskykyä ja rokotevastetta, aiheuttaa sokeriaineenvaihdunnan epätasapainoa, on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, heikentää aivoterveyttä sekä häiritsee energiatasapainoa ja hormonitasapainoa. Positiivista on, että univajetta voitaisiin ehkä käyttää antidepressiivisenä hoitona mielialahäiriöihin sekä immunosupressiivisen vaikutuksensa ansiosta apuna elinsiirroissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että univajeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia työikäisen terveyteen, mutta myös tarkasti määriteltynä ja sopivana annoksena saattaisi olla potentiaalinen käyttökohde tiettyjen oireiden lievittämiseen. Panostaminen riittävään unen saamiseen voi olla edullinen ja tehokas tapa tukea ja edistää työikäistä terveyttä ja hyvinvointia.
The literature search of the material was carried out in October-November 2020. The material was searched from the Cinahl Complete, Medline and PubMed electronic databases. Data was searched using the phrase “sleep deprivation”. The material for the work was selected according to predefined inclusion and exclusion criteria. According to this systematic literature review, the quality and reliability of the selected material was assessed using the critical research checklists developed by The Joanna Briggs Institute (JBI). The final material selected for the literature review consisted of nine studies published between 1 January 2016 and 31 September 2020. The data was analyzed using data-driven, i.e. inductive, content analysis.
According to the results of this systematic literature review, sleep deprivation has both negative and positive effects on working-age people. Studies show that there are individual differences in sensitivity to the effects of sleep deprivation. As negative effects, studies have shown that sleep deprivation increases neuropsychiatric symptoms, increases the risk of suicide, reinforces negative emotional reactions, interferes with emotional processes, causes pain sensitivity, causes cognitive impairment, increases individual dissatisfaction, impaired function, impaired response, intoxication , is associated with mortality, impairs resistance and vaccine response, causes an imbalance in glucose metabolism, is associated with cardiovascular disease, impairs brain health, and impairs energy balance and hormonal balance. On the positive side, sleep deprivation could perhaps be used as an antidepressant treatment for mood disorders and, due to its immunosuppressive effect, as an aid in organ transplantation.
In conclusion, sleep deprivation has significant adverse effects on the health of working-age people, but could also, as a well-defined and appropriate dose, have potential use for symptom relief. Investing in adequate sleep can be an inexpensive and effective way to support and promote the health and wellbeing of working-age people.