Kiinteistön lämmityksen huipputehon rajoittaminen
Latostenmaa, Tatu (2021)
Latostenmaa, Tatu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057263
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erilaisia tapoja rajoittaa kiinteistön lämmityksen huipputehoa. Tarkasteltavat kiinteistöt olivat liikerakennus ja opetusrakennus, jotka ovat yleensä isoja kiinteistöjä ja näin ollen tarvitsevat paljon lämmitystehoa mitoitustilanteessa. Tavoitteena oli kehittää lämmityksen huipputehon rajoittamiseksi tapoja, joita voidaan käyttää olemassa oleviin kiinteistöihin sekä uudisrakennuksiin. Työn toimeksiantajana toimi Konsulttitoimisto Enersys Oy.
Tutkimus toteutettiin simuloimalla kahden kiinteistön koko vuoden energiankulutusta käyttämällä EQUA Simulation AB:n kehittämää IDA Indoor Climate and Energy -simulointiohjelmistoa. Ohjelmistosta kerättiin lämmitysjärjestelmien koko vuoden tuntiset tehontarpeet ja näitä tietoja analysoitiin Excel-ohjelmistolla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella havaittiin, ettei samalla säätötavan muutoksella saada samanlaisia tuloksia käytettäessä eri lämmönjakotapoja. Tulosten pohjalta on järkevämpää ohjata energiankäyttöä yöajalle, kun käytetään säteilylämmitystä. Käytettäessä lattialämmitystä havaittiin, ettei lämmityksen huipputehoa voida rajoittaa tutkituilla tavoilla.
Tutkimuksessa käytettyjen tapojen hyödyntäminen useammassa kiinteistössä vaikuttaisi positiivisesti lämmityksen kulutusjoustoon. Energiankäytön jakaminen koko päivän ajalle mahdollistaa tasaisemman kuormituksen lämmöntuottojärjestelmässä, jolloin pätkäkäyntiä tapahtuisi mahdollisimman vähän. Tutkimusta voisi laajentaa asuinrakennuksiin saatujen tulosten pohjalta, koska Suomen rakennuskanta koostuu pääosin asuinrakennuksista.
Tutkimus toteutettiin simuloimalla kahden kiinteistön koko vuoden energiankulutusta käyttämällä EQUA Simulation AB:n kehittämää IDA Indoor Climate and Energy -simulointiohjelmistoa. Ohjelmistosta kerättiin lämmitysjärjestelmien koko vuoden tuntiset tehontarpeet ja näitä tietoja analysoitiin Excel-ohjelmistolla.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella havaittiin, ettei samalla säätötavan muutoksella saada samanlaisia tuloksia käytettäessä eri lämmönjakotapoja. Tulosten pohjalta on järkevämpää ohjata energiankäyttöä yöajalle, kun käytetään säteilylämmitystä. Käytettäessä lattialämmitystä havaittiin, ettei lämmityksen huipputehoa voida rajoittaa tutkituilla tavoilla.
Tutkimuksessa käytettyjen tapojen hyödyntäminen useammassa kiinteistössä vaikuttaisi positiivisesti lämmityksen kulutusjoustoon. Energiankäytön jakaminen koko päivän ajalle mahdollistaa tasaisemman kuormituksen lämmöntuottojärjestelmässä, jolloin pätkäkäyntiä tapahtuisi mahdollisimman vähän. Tutkimusta voisi laajentaa asuinrakennuksiin saatujen tulosten pohjalta, koska Suomen rakennuskanta koostuu pääosin asuinrakennuksista.