Asento kuntoon: Suuhygienistien työergonomiaopas
Potkonen, Emilia; Dr. Schubert, Susanna (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Potkonen, Emilia
Dr. Schubert, Susanna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057212
Tiivistelmä
Suuhygienistin työkuvan vaativuudesta johtuen suurimmalla osalla tekijöistä esiintyy tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Työssä kuormittavat tekijät ovat staattiset asennot, toistuvat kiertoliikkeet ja hienomotoriikkaa vaativa, tarkka kaksikätinen työskentely.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suuhygienistiopiskelijoille tarkoitettu työegonomia-opas. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä opiskelijat tietoisiksi hyvän työergonomian tärkeydestä ja keinoista, joilla ergonomiaan pystyy yksilöllisesti omilla valinnoilla sekä toimintatavoilla vaikuttamaan. Oppaan avulla halutaan kiinnittää jo opintojen alusta alkaen suuhygienistin huomiota hyvään työergonomiaan sekä kehittää ja parantaa heidän työ-ergonomiaansa asiakastilanteissa. Työelämäyhteistyökumppanina toimi Metropolian Suuhoidon opetusklinikka.
Opinnäytetyön alussa luodaan viimeisen kymmenen vuoden tutkimustietoon perustuva katsaus suuhoitoalan ammattilaisten henkilökunnassa esiintyviin työperäisiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, niiden esiintyvyyteen, syntymekanismiin, riskitekijöihin ja ehkäiseviin tekijöihin työergonomian näkökulmasta. Työergonomia interventioiden merkitystä ja niiden sopivaa toteutustapaa pohditaan kirjallisuuden valossa. Normien ja mittareiden avulla tuodaan esille, kuinka suuhoitoalan toimintaa säädetään ja työergonomiaa paikan päällä arvioidaan. Suuhygienistien työnkuvan ergonomisia haasteita käsitellään ja peilataan fysiologisesta näkökulmasta. Lisäksi esitellään ergonomisesti suositeltavia työskentelyasentoja ja kerrotaan, kuinka eri työasemien hyödyntäminen vaikuttaa ergonomiaan.
Oppaan sisältö perustuu kirjallisuudesta esille nousseisiin tarpeisiin sekä Metropolian suuhoidon henkilökunnan kanssa käytyihin keskusteluihin. Oppaaseen koottiin sekä yleistä suuhygienistien työergonomiaa ja fyysistä harjoittelua koskevaa tietoa että konkreettisia ehdotuksia tehtävistä harjoitusliikkeistä kuvin ja sanoin. Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnistaan korostuu yhä enemmän. Asento kuntoon -opas antaa hyvät lähtökohdat omatoimiseen harjoitteluun samalla tarjoten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ennaltaehkäisyä mahdollistavaa tietoa.
Jatkokehityksen kannalta nousivat esiin tarve integroida työergonomia koulutusta jo heti opintojen alusta alkaen. Teoriatieto ei siirry automaattisesti käytäntöön, joten työpajamuotoinen työskentely ja jatkuva työergonomian itsearviointi ovat tarpeellisia. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan lisää, ja harkittu sekä monipuolinen mittarien käyttö antaisi kattavamman käsityksen työnkuvan kokonaisvaltaisesta kuormittavuudesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suuhygienistiopiskelijoille tarkoitettu työegonomia-opas. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä opiskelijat tietoisiksi hyvän työergonomian tärkeydestä ja keinoista, joilla ergonomiaan pystyy yksilöllisesti omilla valinnoilla sekä toimintatavoilla vaikuttamaan. Oppaan avulla halutaan kiinnittää jo opintojen alusta alkaen suuhygienistin huomiota hyvään työergonomiaan sekä kehittää ja parantaa heidän työ-ergonomiaansa asiakastilanteissa. Työelämäyhteistyökumppanina toimi Metropolian Suuhoidon opetusklinikka.
Opinnäytetyön alussa luodaan viimeisen kymmenen vuoden tutkimustietoon perustuva katsaus suuhoitoalan ammattilaisten henkilökunnassa esiintyviin työperäisiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, niiden esiintyvyyteen, syntymekanismiin, riskitekijöihin ja ehkäiseviin tekijöihin työergonomian näkökulmasta. Työergonomia interventioiden merkitystä ja niiden sopivaa toteutustapaa pohditaan kirjallisuuden valossa. Normien ja mittareiden avulla tuodaan esille, kuinka suuhoitoalan toimintaa säädetään ja työergonomiaa paikan päällä arvioidaan. Suuhygienistien työnkuvan ergonomisia haasteita käsitellään ja peilataan fysiologisesta näkökulmasta. Lisäksi esitellään ergonomisesti suositeltavia työskentelyasentoja ja kerrotaan, kuinka eri työasemien hyödyntäminen vaikuttaa ergonomiaan.
Oppaan sisältö perustuu kirjallisuudesta esille nousseisiin tarpeisiin sekä Metropolian suuhoidon henkilökunnan kanssa käytyihin keskusteluihin. Oppaaseen koottiin sekä yleistä suuhygienistien työergonomiaa ja fyysistä harjoittelua koskevaa tietoa että konkreettisia ehdotuksia tehtävistä harjoitusliikkeistä kuvin ja sanoin. Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnistaan korostuu yhä enemmän. Asento kuntoon -opas antaa hyvät lähtökohdat omatoimiseen harjoitteluun samalla tarjoten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ennaltaehkäisyä mahdollistavaa tietoa.
Jatkokehityksen kannalta nousivat esiin tarve integroida työergonomia koulutusta jo heti opintojen alusta alkaen. Teoriatieto ei siirry automaattisesti käytäntöön, joten työpajamuotoinen työskentely ja jatkuva työergonomian itsearviointi ovat tarpeellisia. Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan lisää, ja harkittu sekä monipuolinen mittarien käyttö antaisi kattavamman käsityksen työnkuvan kokonaisvaltaisesta kuormittavuudesta.