Palliatiivinen hoito ympärivuorokautisessa palveluasumisessa : henkilöstön tukiverkostomallin kehittäminen
Pohjankukka, Hanna (2021)
Pohjankukka, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077644
Tiivistelmä
Asukkaat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ovat entistä iäkkäämpiä ja terveydentilaltaan hauraampia. Perustason palliatiivisen hoidon toteuttamisen tukiverkosto vaatii vielä monissa maakunnissa kehittämistä. Tämän kehittämisprojektina toteutettavan opinnäytetyön tavoitteena on parantaa perustason palliatiivisen hoidon toteutumista ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kehittämällä tukiverkostomalli perustason palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon, jota toteutetaan Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä.
Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Toisessa vaiheessa toteutettiin projektin tutkimuksellinen osa, jonka tavoitteena oli kuvata perustason palliatiivisen ja saattohoidon hoidon järjestämistä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tarkoituksena oli selvittää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien kokemuksia miten perustason palliatiivisen hoidon järjestäminen nyt toteutuu, millaista tukea he ovat työhönsä saaneet ja millaista lisätukea he kokevat tarvitsevansa. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina (N=13) ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Lopuksi järjestettiin kaksi työkonferenssia, joista ensimmäiseen kutsuttiin aikaisemmin haastatellut hoitajat ja toiseen kutsuttiin alueellinen saattohoitotyöryhmä.
Tulosten mukaan palliatiivisen ja saattohoidon järjestäminen koettiin luontevaksi osaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitoa ja hoitajat kokivat saaneensa siihen erityistä tukea etenkin kotisairaalasta. Lisätuen tarvetta kaivattiin palliatiivisen hoidon suunnitteluun ja ennakointiin, konsultaatiotukeen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Koska ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä monella asukkaalla on muistisairaus, olisi tärkeää jatkossa selvittää muistisairauksien aiheuttamia erityispiirteitä palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamiseen.
ASIASANAT:
palliatiivinen hoito, palliatiivinen hoitotyö, saattohoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen Residents of facilities that offer round-the-clock assisted living services are increasingly older, and their state of health is increasingly more fragile. The support network for offering basic-level palliative care still requires development in many provinces. The aim of this development project thesis was to improve the implementation of basic-level palliative care in round-the-clock assisted living contexts by developing a support network model for basic-level palliative care and end-of-life care offered at the round-the-clock assisted living unit of the Raisio-Rusko local government co-management area.
The first phase of the development project was a descriptive literature review. The second phase was the research part of the project, with the goal of describing the current of basic-level palliative and end-of-life care in round-the-clock assisted living contexts. The aim was to investigate how nurses working in a round-the-clock assisted living context experience the current implementation of basic-level palliative care, what kind of support they have received for their work, and what kind of additional support they feel is needed. The data was gathered through group interviews (N=13) and analysed using a data-driven approach. In the final stage, the development project was complemented by two dialogue-based work conferences, the first with nurses who had participated in this study, and the second with the regional end-of-life care working group.
The results indicate that implementation of palliative end-of-life care was seen as a natural part of care in round-the-clock assisted living contexts, and the nurses felt they had received specific support for it, particularly from the hospital-at-home services. Need for additional support was felt in the planning and anticipation of palliative care, in consultation support, and in support for well-being at work.
KEYWORDS:
palliative care, end-of-life care, round-the-clock assisted living, palliative nursing
Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Toisessa vaiheessa toteutettiin projektin tutkimuksellinen osa, jonka tavoitteena oli kuvata perustason palliatiivisen ja saattohoidon hoidon järjestämistä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tarkoituksena oli selvittää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien kokemuksia miten perustason palliatiivisen hoidon järjestäminen nyt toteutuu, millaista tukea he ovat työhönsä saaneet ja millaista lisätukea he kokevat tarvitsevansa. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina (N=13) ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Lopuksi järjestettiin kaksi työkonferenssia, joista ensimmäiseen kutsuttiin aikaisemmin haastatellut hoitajat ja toiseen kutsuttiin alueellinen saattohoitotyöryhmä.
Tulosten mukaan palliatiivisen ja saattohoidon järjestäminen koettiin luontevaksi osaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitoa ja hoitajat kokivat saaneensa siihen erityistä tukea etenkin kotisairaalasta. Lisätuen tarvetta kaivattiin palliatiivisen hoidon suunnitteluun ja ennakointiin, konsultaatiotukeen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Koska ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä monella asukkaalla on muistisairaus, olisi tärkeää jatkossa selvittää muistisairauksien aiheuttamia erityispiirteitä palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamiseen.
ASIASANAT:
palliatiivinen hoito, palliatiivinen hoitotyö, saattohoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen
The first phase of the development project was a descriptive literature review. The second phase was the research part of the project, with the goal of describing the current of basic-level palliative and end-of-life care in round-the-clock assisted living contexts. The aim was to investigate how nurses working in a round-the-clock assisted living context experience the current implementation of basic-level palliative care, what kind of support they have received for their work, and what kind of additional support they feel is needed. The data was gathered through group interviews (N=13) and analysed using a data-driven approach. In the final stage, the development project was complemented by two dialogue-based work conferences, the first with nurses who had participated in this study, and the second with the regional end-of-life care working group.
The results indicate that implementation of palliative end-of-life care was seen as a natural part of care in round-the-clock assisted living contexts, and the nurses felt they had received specific support for it, particularly from the hospital-at-home services. Need for additional support was felt in the planning and anticipation of palliative care, in consultation support, and in support for well-being at work.
KEYWORDS:
palliative care, end-of-life care, round-the-clock assisted living, palliative nursing