Johtamisen vaikutus hoitotyön työntekijöiden työhyvinvointiin : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Heinonen, Laura (2021)
Heinonen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077788
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten hoitotyön esimiehen johtaminen vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin, millainen vaikutus vuorovaikutuksella on johtamisessa ja mitkä johtamisen tekijät parantavat työntekijän työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön esimiestyössä toimiville, jotta he voisivat hyödyntää kirjallisuuskatsauksessa saatua tietoa omassa johtamistyössään sekä parantaa vuorovaikutusta ja työhyvinvoinnin laatua työyhteisössä.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Medic-, Cinahl-, PubMed- ja ProQuest-tietokantoihin. Hakusanat sekä mukaanottokriteerit oli määritelty etukäteen. Tutkimukseen hyväksyttyjen tutkimusten tuli olla maksuttomia englannin- tai suomenkielisiä julkaisuja. Julkaisuvuosi sai olla 2011-2021. Lopulliseen kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin yhteensä 13 aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että johtamisella ja vuorovaikutuksella on merkitystä työntekijöiden työhyvinvointiin. Työntekijän motivointi ja voimaannuttaminen lisäävät työn tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Vuorovaikutuksessa korostuu avoin keskustelu, kuunteleminen ja läsnäolon merkitys. Esimiehen tulisikin olla työntekijän saatavilla. Työntekijän kannustaminen ja itsenäisyyden mahdollistaminen lisäsivät motivaatiota. Työhyvinvointia parantaa turvallinen, motivoiva ja tukea antava työympäristö. Johtamisen keinoilla voidaan vähentää työuupumusta ja stressiä.
Katsaus vahvistaa aiempia käsityksiä siitä, että esimiestyössä toimivilla on mahdollisuus parantaa työtekijöiden hyvinvointia johtamistapaa kehittämällä. Merkittävinä tekijöinä ovat läsnäolo, vuorovaikutus ja motivointi. Samoja johtamismenetelmiä voidaan soveltaa myös muutosjohtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin Medic-, Cinahl-, PubMed- ja ProQuest-tietokantoihin. Hakusanat sekä mukaanottokriteerit oli määritelty etukäteen. Tutkimukseen hyväksyttyjen tutkimusten tuli olla maksuttomia englannin- tai suomenkielisiä julkaisuja. Julkaisuvuosi sai olla 2011-2021. Lopulliseen kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin yhteensä 13 aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että johtamisella ja vuorovaikutuksella on merkitystä työntekijöiden työhyvinvointiin. Työntekijän motivointi ja voimaannuttaminen lisäävät työn tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Vuorovaikutuksessa korostuu avoin keskustelu, kuunteleminen ja läsnäolon merkitys. Esimiehen tulisikin olla työntekijän saatavilla. Työntekijän kannustaminen ja itsenäisyyden mahdollistaminen lisäsivät motivaatiota. Työhyvinvointia parantaa turvallinen, motivoiva ja tukea antava työympäristö. Johtamisen keinoilla voidaan vähentää työuupumusta ja stressiä.
Katsaus vahvistaa aiempia käsityksiä siitä, että esimiestyössä toimivilla on mahdollisuus parantaa työtekijöiden hyvinvointia johtamistapaa kehittämällä. Merkittävinä tekijöinä ovat läsnäolo, vuorovaikutus ja motivointi. Samoja johtamismenetelmiä voidaan soveltaa myös muutosjohtamisessa.