Onnistunut perehdytys paremman työmotivaation avaintekijänä
Leikas, Taija (2021)
Leikas, Taija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105087803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105087803
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli onnistuneen perehdytyksen merkitys työmotivaatioon.
Työn tavoitteena oli kuvata perehdytysprosessin tärkeys, tutkia kohdeyrityksen perehdyttämisprosessin nykytilaa ja siinä olevia puutteita ja niiden perusteella määrittää kehitysideoita.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee perehdyttämistä ja työmotivaatiota.
Opinnäytetyön empiriaosuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, joka suunnattiin kohdeyritykseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol kysely ja tehty kysely kohdennettiin kohdeyrityksen työntekijöille. Webropol kyselyitä kohdennettiin kahteen eri kohderyhmään; alle vuosi sitten tulleille uusille työntekijöille ja toinen kysely kohdennettiin konsernin esimiehille, jotka ovat uuden työntekijän perehdyttäneet vuoden sisällä. Kyselyssä pyrittiin selvittämään perehdytysprosessin nykytilaa ja määrittämään sen mahdollisia kehityskohteita.
Tutkimustuloksissa selvisi, että sekä esimiehet että uuden työntekijät kokevat perehdytyksen tason olevan suhteellisen hyvällä mallilla, mutta henkilökohtaiseen perehdytykseen ei kohdeyrityksessä ole tarpeeksi panostettu.
Työn tavoitteena oli kuvata perehdytysprosessin tärkeys, tutkia kohdeyrityksen perehdyttämisprosessin nykytilaa ja siinä olevia puutteita ja niiden perusteella määrittää kehitysideoita.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee perehdyttämistä ja työmotivaatiota.
Opinnäytetyön empiriaosuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, joka suunnattiin kohdeyritykseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol kysely ja tehty kysely kohdennettiin kohdeyrityksen työntekijöille. Webropol kyselyitä kohdennettiin kahteen eri kohderyhmään; alle vuosi sitten tulleille uusille työntekijöille ja toinen kysely kohdennettiin konsernin esimiehille, jotka ovat uuden työntekijän perehdyttäneet vuoden sisällä. Kyselyssä pyrittiin selvittämään perehdytysprosessin nykytilaa ja määrittämään sen mahdollisia kehityskohteita.
Tutkimustuloksissa selvisi, että sekä esimiehet että uuden työntekijät kokevat perehdytyksen tason olevan suhteellisen hyvällä mallilla, mutta henkilökohtaiseen perehdytykseen ei kohdeyrityksessä ole tarpeeksi panostettu.