Toiminnallisen ryhmätoiminnan merkitys työhyvinvoinnille

Abstract

Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa järjestettiin työhyvinvointiin liittyvää ryhmätoimintaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisyksikön työntekijöille. Ryhmätoiminta sisälsi keskustelun lisäksi toiminnallisia menetelmiä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja mukana oli kuusi työntekijää. Tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja sitä, millaisia merkityksiä työntekijät antoivat ryhmätoiminnalle ja toiminnallisille menetelmille. Lisäksi tarkoituksena oli mahdollistaa yhteistyötaholle työhyvinvointiin liittyvä ryhmätoiminta. Tutkimuskysymyksiä olivat: millaiseksi työntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja millaisia merkityksiä työntekijät antoivat ryhmätoiminnalle ja toiminnallisille menetelmille työhyvinvoinnin näkökulmasta. Aineisto kerättiin kirjeinä, jotka osallistujat kirjoittivat työhyvinvoinnin tilastaan sekä palautteina, jotka osallistujat antoivat ryhmätapaamisten yhteydessä.

Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnin teorioista syventyen voimavarakeskeiseen näkökulmaan. Tässä opinnäytetyössä ajatuksena on, että fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen työhyvinvointi muodostavat työhyvinvoinnin perustan, jonka päälle rakentuu mallit työkykytalosta, työhyvinvoinnin portaista sekä voimavaralähtöisestä teoriamallista. Tukiteorioina ovat positiivinen psykologia, myönteiset tunteet, työn voimavaramalli, palautuminen ja työn imu.

Tulokset osoittavat, että suurella osalla työntekijöistä oli hyvä työhyvinvoinnin tila ja pienellä osalla vaihteleva. Suurimmiksi työn voimavaratekijöiksi nousivat asukkaat ja työkaverit. Suurin voimavaroja kuluttava tekijä oli työilmapiiri. Työntekijät antoivat positiivisia merkityksiä ryhmätoiminnalle ja toiminnallisille menetelmille. Työntekijät rentoutuivat, voimaantuivat ja tunsivat yhteisöllisyyttä ryhmätapaamisissa.

This is a functional thesis, where group activities related to well-being at work was organized for the employees of the enhanced service housing unit for the elderly. The group activities included functional methods and conversation. The group met five times and there were six participants. The purpose was to find out the state of employees’ well-being at work and the significance that employees gave to group activities and functional methods. Additionally, the purpose was to offer the cooperation partner group activities related to well-being at work. The research questions were: What was the state of employees’ well-being at work? What meanings did the employees give to group activities and functional methods from the point of well-being at work? The research material was collected in the form of letters that participants wrote about their state of well-being at work, as well as from the feedback that participants provided in the group meetings.

The theoretical framework of this thesis consists of theories of well-being at work, focusing on a resource-centered perspective. In this thesis, the idea is that physical, psychological, social and mental well-being at work form the basis of well-being at work. On it, models of the work ability house, the steps of work well-being, and the resource-based theoretical model are built. Supporting theories include positive psychology, positive emotions, work resource model, recovery from work, and work engagement.

The results show that a large proportion of employees had a good state of well-being at work, and a small proportion had a variable one. Residents and co-workers became the biggest job resource factors. The biggest resource consuming factor was the work atmosphere. The employees gave positive meanings to group activities and functional methods. The employees relaxed, became empowered and felt a sense of community in group meetings. In addition, they felt they had learned to know and accept themselves and each other better.