Potilasohjauksen laatu hoitohenkilökunnan arvioimana Vaasan keskussairaalassa
Pajala, Heli; Rentola, Heidi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128460
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan potilasohjauksen laatua Vaasan keskussairaalassa. Aineisto kerättiin TtT, professori Maria Kääriäisen (2007) kehittämällä potilasohjaus laatu -mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistic 26 -ohjelmalla. Aineiston tiivistämiseen käytettiin eksploratiivista faktorianaalyysia. Vertailut muuttujien välillä tehtiin käyttäen Kruskal-Wallisin testiä ja ristiintaulukointia. Mittarin avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimukseen vastasi 169 hoitotyön ammattilaista. Vastausprosentti oli 33 %.
Hoitohenkilökunta arvioi potilasohjauksen laadun kokonaisuudessaan hyväksi. Potilasohjauksen lähtökohdat, potilasohjauksen toteutus ja vaikutukset olivat laadultaan kiitettävät. Laadultaan hyvää olivat potilasohjauksen resurssit, tiedot, taidot ja asenteet. Potilasohjaukseen käyttivät enemmän aikaa vastaajat, joilla oli pitempi työkokemus (p=,000). Koulutuksella oli vaikutusta potilasohjaukseen. Kliinisillä asiantuntijoilla oli parempi tietämys kokonaisuudessaan (p=,009) kuin sairaanhoitajilla. Palvelualueiden välillä oli tilastollisesti erittäin merkittävä ero (p=,000) päivittäin potilasohjaukseen käytetyssä ajassa. Avohoidon palvelualueella arvioitiin suullinen ja kirjallinen potilasohjauksen taito paremmiksi kuin vuodeosastohoidon (p=,000) ja akuuttihoidon (p=,005) palvelualueilla. Työkokemuksella oli merkitystä myös potilasohjauksen toteutukseen. Kokonaisuudessaan potilasohjausta toteuttivat paremmin ne, jotka olivat olleet töissä terveydenhuollossa yli 20 vuotta (p=,002). Hoitotyöntekijöiden vastauksissa potilasohjauksen kehittämistarpeista nousivat esille kaksi pääteemaa organisaation johtaminen ja hoitohenkilökunnan osaaminen.
Tulosten perusteella hoitohenkilökunnalla olisi tarvetta potilasohjauksen lisäkouluttautumiselle. Eri potilasohjausmenetelmiä tulisi kehittää lisää ja luoda yhtenäiset ohjeet organisaatioon. Tällä tavoin pystyttäisiin hyödyntämään resursseja vielä tehokkaammin ja taata tasaisempi potilasohjauksen laatu. Kokeneen hoitohenkilökunnan pysyminen yksiköissä nostaa potilasohjauksen laatua. Tärkeää olisi siirtää yli 20 vuotta terveydenhuollossa työskennelleiden osaamista aktiivisemmin nuoremmille työntekijöille.
Hoitohenkilökunta arvioi potilasohjauksen laadun kokonaisuudessaan hyväksi. Potilasohjauksen lähtökohdat, potilasohjauksen toteutus ja vaikutukset olivat laadultaan kiitettävät. Laadultaan hyvää olivat potilasohjauksen resurssit, tiedot, taidot ja asenteet. Potilasohjaukseen käyttivät enemmän aikaa vastaajat, joilla oli pitempi työkokemus (p=,000). Koulutuksella oli vaikutusta potilasohjaukseen. Kliinisillä asiantuntijoilla oli parempi tietämys kokonaisuudessaan (p=,009) kuin sairaanhoitajilla. Palvelualueiden välillä oli tilastollisesti erittäin merkittävä ero (p=,000) päivittäin potilasohjaukseen käytetyssä ajassa. Avohoidon palvelualueella arvioitiin suullinen ja kirjallinen potilasohjauksen taito paremmiksi kuin vuodeosastohoidon (p=,000) ja akuuttihoidon (p=,005) palvelualueilla. Työkokemuksella oli merkitystä myös potilasohjauksen toteutukseen. Kokonaisuudessaan potilasohjausta toteuttivat paremmin ne, jotka olivat olleet töissä terveydenhuollossa yli 20 vuotta (p=,002). Hoitotyöntekijöiden vastauksissa potilasohjauksen kehittämistarpeista nousivat esille kaksi pääteemaa organisaation johtaminen ja hoitohenkilökunnan osaaminen.
Tulosten perusteella hoitohenkilökunnalla olisi tarvetta potilasohjauksen lisäkouluttautumiselle. Eri potilasohjausmenetelmiä tulisi kehittää lisää ja luoda yhtenäiset ohjeet organisaatioon. Tällä tavoin pystyttäisiin hyödyntämään resursseja vielä tehokkaammin ja taata tasaisempi potilasohjauksen laatu. Kokeneen hoitohenkilökunnan pysyminen yksiköissä nostaa potilasohjauksen laatua. Tärkeää olisi siirtää yli 20 vuotta terveydenhuollossa työskennelleiden osaamista aktiivisemmin nuoremmille työntekijöille.