Laitoksessa tapahtuvan lääkkeettömän päihdekuntoutuksen lopputulokseen yhteydessä olevat tekijät
Jukka, Ikonen (2021)
Jukka, Ikonen
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148749
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä lääkkeettömän päihdekuntoutuksen lopputulokseen. Tavoite oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää päihdehoitotyötä kehitettäessä. Tutkimus kysymyksenä oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä lääkkeettömän päihdekuntoutuksen lopputulokseen?
Aineistoa haettiin systemaattisesti kansainvälisistä PubMed- ja Medic-tietokannoista sekä kotimaisesta artikkeliviitetietokanta Artosta. Hakusanoina käytettiin: päihdekuntoutus, huumekuntoutus, narcoticsrehabilition, narco-ticrecover, quality of life, opiate substitution treatment, substance use. Sisäänottokriteereinä oli: suomen- tai englanninkielinen sekä vertaisarvioitu, tieteellinen julkaisu. Aineisto haettiin myös manuaalista hakua hyödyntäen. Systemaattisen tiedonhaun kautta työhön valikoitui neljä julkaisua ja manuaalisen haun kautta kolme. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsaus ei tuonut vastausta kysymykseen, miksi toiset saavat kuntoutuksesta apua huumeongelmaansa ja toiset eivät. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että pohjakokemuksen kokeminen motivoivana kriisinä, päihdeongelman ymmärtäminen sairauden kaltaisena tilana sekä itsehoitoryhmiin tutustuminen ja niissä käynti ovat asioita, joita tehneet henkilöt ovat pystyneet lopettamaan addiktiivisen huumeiden käyttämisen. Käyttöhistorialla ei ollut merkittävää vaikutusta kuntoutuksen lopputulokseen. Lääkkeetön päihdekuntoutuksen onnistuminen riippuu paljon yksilön motivaatiosta kuntoutukseensa. Huomattavan monilla aineiston tutkimusten osallistujilla oli useita epäonnistuneita interventioita ennen onnistunutta raitistumisprosessia. Tämä antaa toivoa usein haastavaan päihdehoitotyöhön, jossa epäonnistuillakin kuntoutuksella on voinut olla osuutta onnistuneeseen raitistumisprosessiin.
Aineistoa haettiin systemaattisesti kansainvälisistä PubMed- ja Medic-tietokannoista sekä kotimaisesta artikkeliviitetietokanta Artosta. Hakusanoina käytettiin: päihdekuntoutus, huumekuntoutus, narcoticsrehabilition, narco-ticrecover, quality of life, opiate substitution treatment, substance use. Sisäänottokriteereinä oli: suomen- tai englanninkielinen sekä vertaisarvioitu, tieteellinen julkaisu. Aineisto haettiin myös manuaalista hakua hyödyntäen. Systemaattisen tiedonhaun kautta työhön valikoitui neljä julkaisua ja manuaalisen haun kautta kolme. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsaus ei tuonut vastausta kysymykseen, miksi toiset saavat kuntoutuksesta apua huumeongelmaansa ja toiset eivät. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että pohjakokemuksen kokeminen motivoivana kriisinä, päihdeongelman ymmärtäminen sairauden kaltaisena tilana sekä itsehoitoryhmiin tutustuminen ja niissä käynti ovat asioita, joita tehneet henkilöt ovat pystyneet lopettamaan addiktiivisen huumeiden käyttämisen. Käyttöhistorialla ei ollut merkittävää vaikutusta kuntoutuksen lopputulokseen. Lääkkeetön päihdekuntoutuksen onnistuminen riippuu paljon yksilön motivaatiosta kuntoutukseensa. Huomattavan monilla aineiston tutkimusten osallistujilla oli useita epäonnistuneita interventioita ennen onnistunutta raitistumisprosessia. Tämä antaa toivoa usein haastavaan päihdehoitotyöhön, jossa epäonnistuillakin kuntoutuksella on voinut olla osuutta onnistuneeseen raitistumisprosessiin.
