”Mä en käsitä sitä, miks vielä yritetään yksinään” - Jääkiekkoa valmentavien naisten kokemuksia toimintaympäristöstään
Peltonen, Oona (2021)
Peltonen, Oona
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148758
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystä naisjääkiekkovalmentajien kokemuksista toimintaympäristöstään ja ammatillisesta kehittymisestään sekä löytää uusia näkökulmia naisvalmentajien toimintaympäristön kehittämiseksi jääkiekkoseurassa. Työssä haluttiin saada selville naisvalmentajien omat kuvaukset koetusta ja asiat, joita he pitivät itselleen valmennustyössään merkityksellisinä, sekä osallistaa eri seuratoimijoita kehittämään naisvalmentajien toimintaympäristöä. Työ keskittyi Suomessa jääkiekkoa menestyksekkäästi valmentavien naisten kokemuksiin ammatillisesta kehittymisestään ja toimintaympäristöstään miesvaltaisella alalla.
Kehittämistyö oli kolmivaiheinen. Työn ensimmäinen vaihe, SWOT -analyysi, havainnollisti jääkiekkoseuran lähtötilanteen. Se kokosi yhteen jääkiekkoseurassa valmentavien naisten ja tyttö- ja naiskiekkotoimijoiden kokemuksia toimintaympäristöstään. Työn toisessa vaiheessa, teemahaastatteluissa, selvitettiin menestyneiden jääkiekkoa valmentavien naisten kokemuksia toimintaympäristöstään miesvaltaisella alalla ja ammatillisesta kehittymisestään. Työn kolmannessa vaiheessa, työpajassa, ideoitiin jääkiekkoseuran eri toimijoiden kanssa konkreettisia toimia naisvalmentajien toimintaympäristön kehittämiseksi jääkiekkoseurassa.
SWOT -analyysissä jääkiekkoseuran naisvalmentajien toimintaympäristön mahdollisuuksina nähtiin runsas toimijoiden määrä ja innostuneisuus. Heikkouksina pienet resurssit, joitakin lajikulttuurillisia tekijöitä ja heikko kuuluvuuden tunne seuraan. Mahdollisuutena nähtiin strategiakauden muutos ja uhkina kilpailukyvyn lasku.
Menestyneet naisvalmentajat kokivat jääkiekon lajikulttuurin moninaistuneen ja naisjääkiekkoilun arvostuksen nousseen viime vuosina. Valmentajilla oli runsas tukiverkosto ympärillään ja tärkeimpänä tukena arjen työssä koettiin mentor-valmentajat. Tärkeää urakehitykselle oli nähdä tulevaisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Työpajassa keskeisiksi naisvalmentajia sitouttaviksi toimiksi ideoitiin seuran ilmapiirin kehittäminen mm. kiittämällä valmentajia tehdystä työstä, kouluttautumismahdollisuuksien saattaminen paremmin myös naisvalmentajien saataville ja tyttöjoukkueissa valmentajaroolin selkeyttäminen esim. kouluttamalla joukkueiden muita toimihenkilöitä tehtäviinsä.
Kehittämistyö oli kolmivaiheinen. Työn ensimmäinen vaihe, SWOT -analyysi, havainnollisti jääkiekkoseuran lähtötilanteen. Se kokosi yhteen jääkiekkoseurassa valmentavien naisten ja tyttö- ja naiskiekkotoimijoiden kokemuksia toimintaympäristöstään. Työn toisessa vaiheessa, teemahaastatteluissa, selvitettiin menestyneiden jääkiekkoa valmentavien naisten kokemuksia toimintaympäristöstään miesvaltaisella alalla ja ammatillisesta kehittymisestään. Työn kolmannessa vaiheessa, työpajassa, ideoitiin jääkiekkoseuran eri toimijoiden kanssa konkreettisia toimia naisvalmentajien toimintaympäristön kehittämiseksi jääkiekkoseurassa.
SWOT -analyysissä jääkiekkoseuran naisvalmentajien toimintaympäristön mahdollisuuksina nähtiin runsas toimijoiden määrä ja innostuneisuus. Heikkouksina pienet resurssit, joitakin lajikulttuurillisia tekijöitä ja heikko kuuluvuuden tunne seuraan. Mahdollisuutena nähtiin strategiakauden muutos ja uhkina kilpailukyvyn lasku.
Menestyneet naisvalmentajat kokivat jääkiekon lajikulttuurin moninaistuneen ja naisjääkiekkoilun arvostuksen nousseen viime vuosina. Valmentajilla oli runsas tukiverkosto ympärillään ja tärkeimpänä tukena arjen työssä koettiin mentor-valmentajat. Tärkeää urakehitykselle oli nähdä tulevaisuudessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Työpajassa keskeisiksi naisvalmentajia sitouttaviksi toimiksi ideoitiin seuran ilmapiirin kehittäminen mm. kiittämällä valmentajia tehdystä työstä, kouluttautumismahdollisuuksien saattaminen paremmin myös naisvalmentajien saataville ja tyttöjoukkueissa valmentajaroolin selkeyttäminen esim. kouluttamalla joukkueiden muita toimihenkilöitä tehtäviinsä.