Kirjallisuuskatsaus digitaalisten päihdekuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista osallisuuden edistämiseksi
Salo, Ramona (2021)
Salo, Ramona
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110158
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata digitaalisesti toteutettujen päihdekuntoutusmenetelmien vaikuttavuutta sekä niiden mahdollisuuksia osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, joka on hyödynnettävissä sähköisten palvelujen kehittämisessä. Opinnäytetyön tilaajana toimi DigiIN-hanke. Opinnäytetyön tietoperustassa kuvattiin sosiaali- ja terveysalan digitalisaation sekä sähköisten päihdekuntoutusmenetelmien lähtökohtia ja nykytilaa. Tietoperustassa avattiin myös digitaalisen osallisuuden ja syrjäytymisen käsitteitä sekä asiakaslähtöisyyttä ja saavutettavuutta digitaalisten palveluiden lähtökohtina. Lisäksi esiteltiin vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen liittyviä näkökulmia.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää, jotta aineistohaku olisi toistettavissa. Lisäksi sisällönanalyysissa hyödynnettiin laadullisia menetelmiä. Lopullinen aineisto koostui 13 kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista. Opinnäytetyön tuloksista nousi viitteitä siitä, että sähköiset menetelmät voivat vähentää päihteiden käytön useutta sekä määrää ja edistää hoitoon sitoutumista. Digitaaliset menetelmät voivat vaikuttaa myös mielenterveyteen sekä kognitioon positiivisesti. Digitaalisten menetelmien osallisuutta edistävinä seikkoina nähtiin saavutettavuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys. Haasteita tuottivat sähköisten menetelmien sisällön vaikea ymmärrettävyys, tekniset ongelmat sekä valvontaan liittyvät kysymykset vankilaympäristössä. Näiden seikkojen lisäksi mahdollisina kehittämiskohteina tulisi huomioida naisten, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmat sähköistyvissä palveluissa. Myös rikostaustaisiin asiakkaisiin sekä mielenterveyden näkökulmiin keskittyvää tutkimusta tulisi edistää tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää, jotta aineistohaku olisi toistettavissa. Lisäksi sisällönanalyysissa hyödynnettiin laadullisia menetelmiä. Lopullinen aineisto koostui 13 kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista. Opinnäytetyön tuloksista nousi viitteitä siitä, että sähköiset menetelmät voivat vähentää päihteiden käytön useutta sekä määrää ja edistää hoitoon sitoutumista. Digitaaliset menetelmät voivat vaikuttaa myös mielenterveyteen sekä kognitioon positiivisesti. Digitaalisten menetelmien osallisuutta edistävinä seikkoina nähtiin saavutettavuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys. Haasteita tuottivat sähköisten menetelmien sisällön vaikea ymmärrettävyys, tekniset ongelmat sekä valvontaan liittyvät kysymykset vankilaympäristössä. Näiden seikkojen lisäksi mahdollisina kehittämiskohteina tulisi huomioida naisten, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmat sähköistyvissä palveluissa. Myös rikostaustaisiin asiakkaisiin sekä mielenterveyden näkökulmiin keskittyvää tutkimusta tulisi edistää tulevaisuudessa.