Rakennusmestarin opintojen vastaavuus työelämään
Nuorala, Vesa (2021)
Lataukset:
Nuorala, Vesa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310537
Tiivistelmä
Rakennusmestarikoulutus käynnistyi uudelleen ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 2007. Tämä toi mukanaan täysin uuden opinto-ohjelman, joka ei pohjautunut aikaisempaan koulutukseen. Uudistuksen tavoitteena oli vastata paremmin nykypäivän työelämän tarpeita. Tämän opinnäytetyön tavoite oli kerätä tietoa työelämän kokemuksista ja arvioida rakennusmestarikoulutuksen onnistumista.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa kohderyhmäksi valittiin vastavalmistuneiden rakennusmestarien esimiehiä. Haastatteluja tehtiin puhelimitse kuusi kappaletta. Tällaiseen tutkimukseen teemahaastattelu sopi erittäin hyvin.
Haastattelun tuloksena saatiin samansuuntaisia vastauksia lähes kaikilta vastaajilta. Koulutuksen ollessa aikaisemmin pitkään lakkautettuna suurimmaksi huolenaiheeksi nousi se, ettei rakennusmestareita valmistu läheskään tarpeeksi ja se että heistä on huutava pula. Työnjohtajia olisi palkattu ja palkattaisiin tulevaisuudessakin enemmän, mutta hakijoina rakennusmestareita ei näihin tehtäviin ole ollut tarjolla riittävästi. Rakennusmestarikoulutus katsottiin sisällöltään pääsääntöisesti onnistuneeksi, eikä siitä löytynyt mitään suurempia puutteita. Haastatteluissa tuli esille myös ihmissuhde- sekä johtamistaidot. Näiden puuttuminen herätti paljon keskustelua ja pohdintaa niiden kehittämisestä jo koulutusvaiheessa. Palaute tutkimuksesta haastateltavilta oli erittäin positiivista ja tarvetta tällaiselle palautemahdollisuudelle, työelämästä koulutustasolle, katsottiin tulevaisuudessakin tarpeellisena.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa kohderyhmäksi valittiin vastavalmistuneiden rakennusmestarien esimiehiä. Haastatteluja tehtiin puhelimitse kuusi kappaletta. Tällaiseen tutkimukseen teemahaastattelu sopi erittäin hyvin.
Haastattelun tuloksena saatiin samansuuntaisia vastauksia lähes kaikilta vastaajilta. Koulutuksen ollessa aikaisemmin pitkään lakkautettuna suurimmaksi huolenaiheeksi nousi se, ettei rakennusmestareita valmistu läheskään tarpeeksi ja se että heistä on huutava pula. Työnjohtajia olisi palkattu ja palkattaisiin tulevaisuudessakin enemmän, mutta hakijoina rakennusmestareita ei näihin tehtäviin ole ollut tarjolla riittävästi. Rakennusmestarikoulutus katsottiin sisällöltään pääsääntöisesti onnistuneeksi, eikä siitä löytynyt mitään suurempia puutteita. Haastatteluissa tuli esille myös ihmissuhde- sekä johtamistaidot. Näiden puuttuminen herätti paljon keskustelua ja pohdintaa niiden kehittämisestä jo koulutusvaiheessa. Palaute tutkimuksesta haastateltavilta oli erittäin positiivista ja tarvetta tällaiselle palautemahdollisuudelle, työelämästä koulutustasolle, katsottiin tulevaisuudessakin tarpeellisena.
