Vakuumiputken soveltuvuus virtsanäytteen käsittelyyn irtosolututkimuksen yhteydessä

Abstract

Sytologista diagnostiikkaa käytetään pääasiassa pahanlaatuisten kasvainten havaitsemiseksi. Erilaisista näytemateriaaleista valmistettujen sytologisten irtosoluvalmisteiden mikroskooppisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota solujen mahdollisiin normaalista poikkeaviin muutoksiin. Virtsan irtosolututkimuksen yleisin indikaatio on epäily pahanlaatuisesta kasvaimesta virtsateissä, ja irtosolututkimuksen avulla voidaan myös arvioida syövän hoitotasapainoa.

Opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän patologian laboratoriosta, joka on osa yhtymän lääketieteellisten palvelujen keskusta. Yhtymän jäsenkuntien laboratorioihin haluttiin ottaa käyttöön vakuumiputki virtsan irtosolunäytteen esikäsittelyvaiheeseen. Nykyinen käytäntö yhtymän jäsenkuntien laboratorioissa on, että virtsan irtosolunäyte kaadetaan tai pipetoidaan tavallisiin putkiin. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa patologian laboratorion henkilökunnalle tietoa vakuumiputken soveltuvuudesta virtsanäytteen käsittelyyn irtosolututkimuksen yhteydessä. Opinnäytetyön tarkoitus oli vertailla virtsan irtosoluvalmisteiden ominaisuuksia nykyisellä menetelmällä käsitellyistä ja vakuumiputkeen imetyistä virtsanäytteistä. Virtsan irtosoluvalmisteiden vertailussa kiinnitettiin huomiota uroteelisolujen määrään, morfologiaan, ryhmittymiseen ja irtosoluvalmisteen Papanicolaou-luokkaan.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen sekä kokeellinen. Näytemateriaali rajattiin koskemaan vain Päijät-Hämeen keskussairaalan polikliinisessa näytteenotossa annettuja virtsan irtosolunäytteitä (n=29) näytemateriaalin vakioimiseksi. Jokaisesta näytteestä valmistettiin virtsan irtosoluvalmiste nykyisellä menetelmällä ja vakuumiputkeen imettynä. Tutkimusaineisto koostui mikroskoopin avulla tehdyistä havainnoista, jotka tehtiin 29 virtsanäytteestä rinnakkain valmistetusta eli yhteensä 58 virtsan irtosoluvalmisteesta.

Virtsan irtosoluvalmisteiden vertailussa uroteelisolujen määrässä ja morfologiassa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia. Suurimmat eroavaisuudet havaittiin uroteelisolujen ryhmittymisessä. Tämä aiheutti muutaman vertailtavan valmisteen välillä myös Papanicolaou-luokan muuttumisen. Tästä johtuen varmuus vakuumiputken soveltuvuudesta virtsanäytteen käsittelyyn irtosolututkimuksen yhteydessä edellyttää lisätutkimuksia.

The objective of this study was to examine whether the vacuum tube is suitable in handling of urine in the exfoliative cytology of the urine. The subject of this study was provided by the laboratory of pathology that is part of the Centre for Medical Services of the Päijät-Häme Social and Health Care Group. The purpose of this study was to compare the characteristics of the urine cytologic slides that were prepared by using two different techniques.

This study was quantitative in nature and the specimen material consisted of 29 voided urine samples given in Päijät-Häme Central Hospital. Each urine sample was divided into two specimens and then handled both with the current technique and by means of vacuum tube. The data comprised of the observations made by microscoping a total of 58 urine cytologic slides. The observations concentrated on the amount, the morphology and the grouping of the urothelial cells and the Papanicolaou classification of the urine cytologic slides.

The findings show that there were some changes between the characteristics of the urine cytologic slides prepared by two different techniques, especially in the grouping of the urothelial cells. The results indicate that the vacuum tube may not be suitable for handling urine in the exfoliative cytology of the urine but more study is needed on the issue.