Kriisipotilaan hoitotyö lastenpsykiatrisella osastolla

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli kriisipotilaan hoitotyön lastenpsykiatrisella osastolla P0B. Aihe oli työelämälähtöinen ja idea siihen tuli Satakunnan keskussairaalan lastenpsy-kiatrian osastonhoitajalta ja ylihoitajalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mil-laista kriisipotilaan hoitotyö on Satakunnan keskussairaalan lastenpsykiatrisella osas-tolla P0B. Tavoitteena oli, että tutkimuksen perusteella hoitajat voivat kehittää omaa työskentelyään sairaanhoitajan näkökulmasta.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatte-lulla. Haastattelun kohteena olivat Satakunnan keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston P0B hoitajat. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla lastenpsykiat-risen osaston P0B neljää hoitajaa. Haastattelu tapahtui yksilöhaastatteluna ja se toteu-tettiin teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2012. Aineisto ana-lysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla ja analysointi tapahtui kesä-elokuussa 2012.

Tutkimuksen perusteella kriisijaksolle tullaan hyvin nopealla aikataululla, koska lapsi on kovassa ahdistuksessa. Tavoitteena on sen hetkisen tilanteen pysäyttäminen ja rauhoittaminen. Kriisijakso kestää kolmesta neljään viikkoon. Lasta hoitaa moniam-matillinen tiimi, johon kuuluu lääkäri, omahoitaja, kriisityöntekijä tai perhetyöntekijä sekä joskus myös psykologi. Kriisipotilaan hoitotyö on paljon lapsen kanssa olemista, kuuntelemista ja lapsen turvallisuuden tunteen luomista. Tutkimuksen perusteella omahoitajasuhde on hyvin merkittävä asia kriisipotilaan hoitotyössä lastenpsykiatri-sella osastolla. Omahoitajuus on osastolla isossa roolissa ja omahoitaja on tärkeä sekä lapselle että vanhemmille. Omahoitajan tehtävät ovat monipuoliset ja hänen tulee osata vastata lapsen hätään. Tutkimuksesta kävi ilmi selvästi, että lapsen kriisihoidon aikana huomioidaan ja hoidetaan myös lapsen perhettä. Kriisijaksolla ollaan van-hempien kanssa mahdollisimman paljon yhteydessä, joka tukee lapsen hoidon onnis-tumista. Jakson aikana pyritään tapaamaan vanhempia mahdollisimman tiiviisti, sillä kriisijakso on lyhyt. Vanhempia huomioidaan monessa tilanteessa esimerkiksi tuloti-lanteessa, hoidossa, osastolla ja kotiutuksessa. Tutkimuksen tulosten perusteella las-tenpsykiatrisella osastolla olisi myös kehitettävää kriisipotilaan hoitotyössä. Kehitys-ideoita löytyi omahoitaja työskentelyyn, perheen kanssa työskentelyyn sekä mo-niammatilliseen yhteistyöhön. Pääasiassa kehitysideat olivat erilaisten tapaamisten lisääminen kriisipotilaan hoitotyössä.

The purpose of this thesis was nursing of a crisis patient in children’s psychiatric ward P0B. The topic was based on work life, and the idea came from Satakunta hos-pital’s children’s psychiatric ward’s sister and headnurse. The purpose of the research was to find out of what kind is the nursing of a crisis patient at the children’s psychiatric ward P0B in Satakunta hospital. The aim of the study was, that the nurses could improve their working from the nurse’s perspective.

The research was qualitative and the study was collected by using theme interviews. The subjects of the interview were the nurses of the children’s psychiatric ward P0B of Satakunta hospital. The material of the research was acquired by interviewing four nurses of the children’s psychiatric ward P0B. The interviews were individual inter-views and it was executed as an theme interview. The interviews were carried out in May 2012. The material was analyzed using content analysis and it took place be-tween June and August of 2012.

According to the research the crisis period is entered in a tight schedual, because the child highly distressed. The goal is to settle down and stop the current situation at hand. The crisis period lasts for three to four weeks, in which time the child is being taken care by a multi-professional team that includes a doctor, a personal nurse, a crisis worker or a family worker and sometimes a psychologist. The nursing of a crisis patient involves a great deal of being with the child, listening to the child and making the child feel a sense of security. According to the research, the relationship between the personal nurse and the crisis patient plays a significant role in taking care of the patient at the children’s psychiatric ward. Personal nursing is in a significant role at the ward and the personal nurse is important to the child as well as for the parents. The tasks of a personal nurse are versatile and the nurse must know how to respond to the child’s distress. The research clearly pointed out, that during the child’s crisis care the family is also being taken care of. During the crisis period the parents are contacted as much as possible which supports the succession of the child’s treatment. During the period it is sought to meet the parents as much as possible, as the crisis period is short. The parents are taken into account in many situations such as the arrival, treatment, at ward and the discharging. The results of the research show that there is things to develop in taking care of a crisis patient at the children’s psychiatric ward. The development ideas were found in the working of the personal nurse, in working with the family and in the multi-professional co-operation. Increasing different sort of meetings while taking care of a crisis patient were the main idea in the development ideas.