Antropometriset mittaukset ja niiden käyttöalueet: Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Antropometriset mittaukset ovat kehon koostumusta määrittäviä mittauksia, joiden avulla pystytään seuraamaan lapsen kasvua sekä ihmisen terveyden- ja ravitsemustilaa. Antropometriset mittaukset näkyvät kaikkialla terveydenhuollossa ja niillä on tärkeä rooli esimerkiksi erilaisten viitearvojen määrittämisessä potilaille. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin bioanalyytikon työn kannalta merkittäviä antropometrisia mittauksia, joita ovat pituus, paino, painoindeksi, ihopoimumittaus ja biosähköinen impedanssianalyysi.

Tämä tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tutkia antropometristen mittausten aiemman tutkimustiedon määrää, syvyyttä ja laajuutta sekä niiden käyttöalueita. Tutkimuksen tavoitteena on, että kirjallisuuskatsauksella tuotettua tietoa voitaisi tulevaisuudessa hyödyntää terveysalan opiskelijoiden, kuten bioanalyytikoiden koulutuksessa. Tutkimuksen vaiheita olivat tutkimuskysymysten muodostaminen, aineiston haku sekä aineiston analyysi ja tulosten tarkastelu. Katsauksen avulla vastattiin kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä ovat antropometristen mittausten käyttöalueet? Miten antropometristen mittausten avulla voidaan edistää terveyttä? Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin CINAHL-, Medic- ja PubMed-tietokannoista. Tutkimukseen valikoitui lopulta 10 artikkelia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että antropometristen mittausten yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat kehonkoostumuksen määrittäminen sekä ihmisen ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden vaikutus kehonkoostumukseen. Antropometrisia mittauksia käytetään myös paljon apuna tutkimustyössä erilaisten ilmiöiden, kuten ylipainon ja sen vaikutusten tutkimisessa. Terveyden edistämiseen antropometrisia mittauksia käytetään ihmisen terveydentilan havainnollistamiseksi ja mahdollisten terveydellisten riskitekijöiden löytämiseksi. Mittausten avulla voidaan myös motivoida ihmisiä elämäntapamuutoksessa, esimerkiksi painon pudotuksessa