Hoitohenkilökunnan näkemyksiä pyöröovi-ilmiön taustoista kotihoidon asiakkailla
Hokkanen, Nea; Väisänen, Noora (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510946
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden pyörö-ovi-ilmiöön johtavia syitä sekä siihen johtavia juurisyitä hoitohenkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita, joilla voidaan vähentää pyöröovi-ilmiön esiintyvyyttä Sosterissa. Toimeksiantaja toimi Itä-Savon sairaanhoitopiiri eli Sosteri.
Työ toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 8 henkilöä Sosterin eri yksiköistä sekä osastoilta. Tutkimusaineisto koostui yhdestä ryhmämuotoisesta teema-haastattelutilanteesta, joka toteutettiin verkkovälitteisesti. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelemalla. Teemahaastattelun teoreettista viitekehystä varten laadittiin kirjallisuuskatsaus, johon haettiin tietoa sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä. Lisätietoa saatiin myös toimeksiantajan edustajilta.
Pyöröovi-ilmiöön johtaviksi tekijöiksi todettiin heikentynyt toimintakyky ja lääkityksen sekä tiedonkulun ongelmat. Esille nousi suuri määrä riskitekijöitä, jotka pystyttiin jakamaan sekä asiakkaisiin liittyviksi että sairaalalähtöisiksi tekijöiksi. Pyöröovi-ilmiön esiintymistä ja syntyä ehkäiseviksi keinoiksi muodostuivat hoitosuunnitelman tekeminen, resurssien uudelleenkohdentaminen ja lisääminen, prosessikuvausten selkiyttäminen, operatiivisen johdon yhdistäminen ja vaihtoehtoisten hoitopaikkojen muodostaminen.
Tutkimustulokset osoittavat hoitohenkilöstön selkeästi tunnistavan pyöröovi-ilmiöön johtavia syitä ja riskitekijöitä. Pienestä otannasta huolimatta tulokset ovat pitkälti yhteneviä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Johtopäätöksenä voidaan todeta pyöröovi-ilmiön juurisyiden, riskitekijöiden sekä ehkäisykeinojen rajautuvan selkeästi määritettäviin alueisiin asiakkaan ja hoitavan tahon osalta. Teemahaastattelun pohjalta kehittämiskohteeksi nousivat hoitotahdon puheeksiotto ja prosessikuvausten selkiyttäminen. Ohje hoitotahdon puheeksiotosta hoitohenkilökunnalle ja kvantitatiivinen tutkimus päivystykseen hakeutumisen syistä olisivat mielenkiitoisia jatkotutkimuskohteita. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä haastattelututkimus kotihoidon asiakkaille päivystykseen hakeutumisen syistä.
Työ toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 8 henkilöä Sosterin eri yksiköistä sekä osastoilta. Tutkimusaineisto koostui yhdestä ryhmämuotoisesta teema-haastattelutilanteesta, joka toteutettiin verkkovälitteisesti. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelemalla. Teemahaastattelun teoreettista viitekehystä varten laadittiin kirjallisuuskatsaus, johon haettiin tietoa sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä. Lisätietoa saatiin myös toimeksiantajan edustajilta.
Pyöröovi-ilmiöön johtaviksi tekijöiksi todettiin heikentynyt toimintakyky ja lääkityksen sekä tiedonkulun ongelmat. Esille nousi suuri määrä riskitekijöitä, jotka pystyttiin jakamaan sekä asiakkaisiin liittyviksi että sairaalalähtöisiksi tekijöiksi. Pyöröovi-ilmiön esiintymistä ja syntyä ehkäiseviksi keinoiksi muodostuivat hoitosuunnitelman tekeminen, resurssien uudelleenkohdentaminen ja lisääminen, prosessikuvausten selkiyttäminen, operatiivisen johdon yhdistäminen ja vaihtoehtoisten hoitopaikkojen muodostaminen.
Tutkimustulokset osoittavat hoitohenkilöstön selkeästi tunnistavan pyöröovi-ilmiöön johtavia syitä ja riskitekijöitä. Pienestä otannasta huolimatta tulokset ovat pitkälti yhteneviä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Johtopäätöksenä voidaan todeta pyöröovi-ilmiön juurisyiden, riskitekijöiden sekä ehkäisykeinojen rajautuvan selkeästi määritettäviin alueisiin asiakkaan ja hoitavan tahon osalta. Teemahaastattelun pohjalta kehittämiskohteeksi nousivat hoitotahdon puheeksiotto ja prosessikuvausten selkiyttäminen. Ohje hoitotahdon puheeksiotosta hoitohenkilökunnalle ja kvantitatiivinen tutkimus päivystykseen hakeutumisen syistä olisivat mielenkiitoisia jatkotutkimuskohteita. Lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä haastattelututkimus kotihoidon asiakkaille päivystykseen hakeutumisen syistä.