RIITTÄVÄN HYVÄ HARJOITTELU : Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelukäytäntöjen kehittäminen opiskelijoilta ja mentoreilta saatujen palautteiden pohjalta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Seppä, Pauliina. RIITTÄVÄN HYVÄ HARJOITTELU. Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelukäytäntöjen kehittäminen opiskelijoilta ja mentoreilta saatujen palautteiden pohjalta. Diak Länsi, Turku, syksy 2012, 103 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (YAMK).

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmalle harjoittelukäytäntöjen kokonaisuus, joka olisi toimiva malli siitä, miten harjoittelut koulutusohjelmassa voisi järjestää. Harjoittelukäytäntöjen kehittäminen oli ajankohtaista, koska koulutusohjelmassa otettiin syksyllä 2011 käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa harjoitteluja on uudistettu. Lisäksi viittomakielialalla syksyllä 2010 toteutunut rakennemuutos, jossa tulkkauspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Kelalle, muutti harjoittelujen järjestymistä, eivätkä kaikki vanhat käytännöt enää toimineet.

Harjoittelukäytäntöjen kehittämisen pohjaksi tutkittiin viittomakielen tulkkiopiskelijoiden kokemuksia harjoitteluista sekä kartoitettiin harjoittelun ohjaajien kokemuksia ja toiveita harjoitteluun liittyen. Aineisto koostui Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelujen opintokokonaisuuspalautteista vuosilta 2008 – 2011, joista tutkittiin harjoittelussa oppimista edistäviä asioita ja harjoittelujen kehittämistarpeita. Toinen aineisto koostui harjoittelun ohjaajien ja tulkkiopiskelijoiden keväällä 2012 pidetyn keskustelutilaisuuden havainnoinnista.

Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, ja aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällön analyysiä. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin ja kehitettiin harjoittelukäytännöt ja lopuksi tehtiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi.

Opinnäytetyön tutkimusosuuden päätuloksena oli selkeä tarve yhtenäisille harjoittelukäytännöille. Opiskelijoiden oppimista auttoi käytännön harjoittelu, mutta harjoittelupaikkojen saaminen oli vaikeaa ja harjoittelun ohjaus osin riittämätöntä. Työelämäohjaajat korostivat harjoitteluun hakemisen käytäntöjen ja opiskelijan ammatillisen asenteen tärkeyttä. Harjoittelukäytännöt koostettiin huomioiden sekä opiskelijoiden, harjoittelun ohjaajien että Diakin näkökulma, ja ne ovat heti toteutettavissa ja käyttöön otettavissa. Näin opinnäytetyön tavoite toteutui.

Opinnäytetyössä nostettiin esiin selkeän ja riittävän harjoittelun ohjauksen tärkeys koulutuspaikassa. Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulisi tulevaisuudessa panostaa opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen enemmän. Koulutuksessa tulisi huomioida opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen tukeminen, jotta harjoitteluun hakeminen helpottuisi ja opiskelijat sisäistäisivät ammatillisen asenteen ja toiminnan merkityksen. Diakin tuli panostaa entistä enemmän Viittomakielentulkin koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhön ja tiedonkulun parantamiseen.

Asiasanat: autenttiset oppimisympäristöt, harjoittelu, harjoittelukäytännöt, ohjaus, työssä oppiminen

ABSTRACT

Seppä, Pauliina. ADEQUATE TRAINING. Developing the Training Practices in Degree Programme in Sign Language Interpretation in Diaconia University of Applied Sciences based on the input given by students and working life men-tors. Diak West, Turku, autumn 2012, 103 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Master’s Degree Programme in Sign Language Interpreting Services.

The aim of the present thesis was to develop training practices for Degree Programme in Sign Language Interpretation in Diaconia University of Applied Sciences (Diak). Developing the practices was crucial, because new curriculum with revised practical training was introduced in 2011. There was also a change in structure in the area of sign language interpretation in 2010, when the responsibility to organize sign language interpreting services was given from local authorities to the State, Kela, which changed the training practices.

For the basis of developing the training practices, the training experiences of sign language interpretation students were examined and the working life mentors’ experiences and expectations concerning training periods were surveyed. The material of the research consisted of the study module assessments of practical training collected in 2008-2011 in Diak’s Degree Programme in Sign Language Interpretation. The material was examined to find out the factors that supported learning during the training periods and the things to be improved. Another material consisted of observation of working life mentors’ and sign language interpretation students’ meeting in spring 2012.

The research method was qualitative, and the method used in analyzing the material was qualitative content analysis. From the basis of research were the training practices and the program how to put the them into practice developed.

According to the students the practical training enhanced learning, but getting the training places was difficult and the supervision was partly inadequate. The mentors highlighted applying a training place and the importance of the students’ professional attitude. The training practices were developed considering the perspective of the students, working life mentors and Diak. The practices are ready to be implemented. The aim of the thesis was fulfilled.

In the present thesis there was highlighted the importance of adequate supervision as a conclusion. The Degree Programme in Sign Language Interpretation of Diak should focus more in students’ training supervision. Improving the students’ skills to apply training places should be paid attention to. It’s also important to get the students realize the meaning of professional attitude and action. Improving the co-operation between Diak’s Degree Programme in Sign Language Interpretation and working life should be focused more.

Key words: authentic learning environments, supervision, training, training practices, working life learning