Virtuaalisten messujen digitaalisen B2B- markkinoinnin kehittäminen
Liesjoki, Alek (2021)
Lataukset:
Liesjoki, Alek
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511161
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehityssuunnitelman laatiminen virtuaalisten messujen digitaaliselle B2B- markkinoinnille, eli erityisesti messujen yritysasiakkaisiin kohdistustuvalle markkinoinnille. Tavoitteena oli selvittää digitaaliset alustat ja käytänteet, joilla tavoitetaan messujen näytteilleasettajat. Tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayrityksen organisoimien virtuaalisten ExpoInVirtual messujen digitaalista B2B- markkinointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana, ja hyödyn saajana, toimi Protrail Oy.
Opinnäyteyön tietopohja muodostuu digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueiden analysoinnista. Se sisältää inbound ja outbound markkinoinnin, verkkosivut ja verkkoanalytiikan, hakukonemarkkinoinnin, blogin, sosiaalisen median sekä sähköpostimarkkinoinnin. Erityisesti tietopohjassa keskityttiin B2B- toiminnassa hyödynnettäviin digitaalisen markkinoinnin käytänteisiin, sillä työn tarkoituksena oli juuri tämän osa-alueen kehittäminen. Tietopohjan aiheet valittiin toimeksiantajan kehitystarpeiden perusteella.
Aineiston hankinnassa käytettiin tutkimusmenetelminä benchmarkingia ja kyselyä. Benchmarking tutkimus suoritettiin kilpaileviin yrityksiin, ja sen avulla pyrittiin ensisijaisesti selvittämään toimeksiantajalle kannattavimmat markkinointikanavat, sekä hyödyllisimmät toimintatavat näissä kanavissa. Näytteilleasettajille kohdistetulla kyselyllä taas pyrittiin selvittämään heidän kokemuserojaan perinteisten ja virtuaalisten messujen välillä, sekä sellaiset digitaalisen markkinoinnin keinot, joilla tavoitetaan messujen näytteilleasettajat.
Keskeisimpinä tuloksina benchmarkingin avulla havaittiin, että vertailtujen yritysten toiminta verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Googlen hakukoneessa oli näkyvämpää ja tavoittavampaa, kuin toimeksiantajayrityksellä. Havaittiin myös, että ExpoInVirtual hyödyntää toiminnassaan kaikkia muita vertailuun asetettuja digitaalisia alustoja, paitsi blogia. Kyselyn keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että näytteilleasettajat kokivat virtuaaliset messut perinteisiä hyödyllisemmiksi. Sähköposti, sosiaalinen media ja Google todettiin myös näytteilleasettajat tavoittaviksi markkinointialustoiksi.
Johtopäätöksinä tuloksista muodostettiin ensinnäkin se, että ExpoInVirtualin verkkosivut voisivat olla monella tavalla hakukoneystävällisemmät ja asiakaslähtöisemmät. Tämän lisäksi blogi, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube ja sähköposti pääteltiin näytteilleasettajat tavoittaviksi ja hyödyllisiksi digitaalisen markkinoinnin alustoiksi. Googlen hakukonetuloksista taas havaittiin markkinarako perinteisten messujen haussa. Verkkoanalytiikan hyödyntäminen pääteltiin myös oleelliseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Kehitysehdotuksiksi muodostettiin ensinnäkin verkkosivujen sisällön muokkaaminen informatiivisemmaksi ja visuaalisemmaksi. Verkkoanalytiikkaa ja blogia kehotettiin alkaa hyödyntämään toiminnassa. Sosiaalisen median toimintaa ja sähköpostimarkkinointia ehdotettiin muokkaamaan asiakaslähtöisemmäksi ja systemaattisemmaksi. Vaikuttajamarkkinointia ehdotettiin hyödyntämään YouTube vaikuttajien kautta, ja yleisesti digitaalista B2B- markkinointia kehotettiin myös muokkaamaan enemmän inbound lähtöiseksi. Opinnäytetyön tuotos vastaa tarkoitusta, ja sitä pystytään hyödyntämään työelämässä.
Opinnäyteyön tietopohja muodostuu digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueiden analysoinnista. Se sisältää inbound ja outbound markkinoinnin, verkkosivut ja verkkoanalytiikan, hakukonemarkkinoinnin, blogin, sosiaalisen median sekä sähköpostimarkkinoinnin. Erityisesti tietopohjassa keskityttiin B2B- toiminnassa hyödynnettäviin digitaalisen markkinoinnin käytänteisiin, sillä työn tarkoituksena oli juuri tämän osa-alueen kehittäminen. Tietopohjan aiheet valittiin toimeksiantajan kehitystarpeiden perusteella.
Aineiston hankinnassa käytettiin tutkimusmenetelminä benchmarkingia ja kyselyä. Benchmarking tutkimus suoritettiin kilpaileviin yrityksiin, ja sen avulla pyrittiin ensisijaisesti selvittämään toimeksiantajalle kannattavimmat markkinointikanavat, sekä hyödyllisimmät toimintatavat näissä kanavissa. Näytteilleasettajille kohdistetulla kyselyllä taas pyrittiin selvittämään heidän kokemuserojaan perinteisten ja virtuaalisten messujen välillä, sekä sellaiset digitaalisen markkinoinnin keinot, joilla tavoitetaan messujen näytteilleasettajat.
Keskeisimpinä tuloksina benchmarkingin avulla havaittiin, että vertailtujen yritysten toiminta verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Googlen hakukoneessa oli näkyvämpää ja tavoittavampaa, kuin toimeksiantajayrityksellä. Havaittiin myös, että ExpoInVirtual hyödyntää toiminnassaan kaikkia muita vertailuun asetettuja digitaalisia alustoja, paitsi blogia. Kyselyn keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että näytteilleasettajat kokivat virtuaaliset messut perinteisiä hyödyllisemmiksi. Sähköposti, sosiaalinen media ja Google todettiin myös näytteilleasettajat tavoittaviksi markkinointialustoiksi.
Johtopäätöksinä tuloksista muodostettiin ensinnäkin se, että ExpoInVirtualin verkkosivut voisivat olla monella tavalla hakukoneystävällisemmät ja asiakaslähtöisemmät. Tämän lisäksi blogi, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube ja sähköposti pääteltiin näytteilleasettajat tavoittaviksi ja hyödyllisiksi digitaalisen markkinoinnin alustoiksi. Googlen hakukonetuloksista taas havaittiin markkinarako perinteisten messujen haussa. Verkkoanalytiikan hyödyntäminen pääteltiin myös oleelliseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Kehitysehdotuksiksi muodostettiin ensinnäkin verkkosivujen sisällön muokkaaminen informatiivisemmaksi ja visuaalisemmaksi. Verkkoanalytiikkaa ja blogia kehotettiin alkaa hyödyntämään toiminnassa. Sosiaalisen median toimintaa ja sähköpostimarkkinointia ehdotettiin muokkaamaan asiakaslähtöisemmäksi ja systemaattisemmaksi. Vaikuttajamarkkinointia ehdotettiin hyödyntämään YouTube vaikuttajien kautta, ja yleisesti digitaalista B2B- markkinointia kehotettiin myös muokkaamaan enemmän inbound lähtöiseksi. Opinnäytetyön tuotos vastaa tarkoitusta, ja sitä pystytään hyödyntämään työelämässä.
