Hirsiarkkitehtuuri kaupunkimaisessa ympäristössä : Miten hirsiarkkitehtuuria voidaan soveltaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä?

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään hirsiarkkitehtuurin asemaa kaupunkimaisessa ympäristössä. Hirsirakennukset olivat vielä 1800-luvulla kaupungeissa yleinen näky, mutta muuttuneiden kaupunkisuunnittelu ihanteiden sekä lukuisten kaupunkien palojen jälkeen niitä ei enää koettu soveltuvaksi kaupunkiympäristöön.

Hirsiarkkitehtuurin merkitystä kaupunkikuvaan on tutkittava, jotta se voisi vastata kaupungistumisen haasteisiin. Kaupunkeihin yhä edelleen lisääntyvä muutto tuottaa painetta rakentaa lisää asuntoja, joka on helposti ilmaston kannalta kestämätöntä. Hirsirakentamisessa käytetty puu on varastoinut itseensä hiiltä, jolloin se toimii rakennuksessa myös hiilivarastona. Hirsirakentaminen voi siis vastata kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmassa painotetaan puurakentamisen lisäämistä muun muassa kaupunkiympäristöön rakentamiseen, mutta hirsirakentaminen koetaan vaikeasti sovellettavaksi juuri kaupunkiympäristössä. Suurimmiksi syiksi on aikaisemmissa Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki (2016–2019) tutkimushankkeessa nostettu hyvien referenssien vähäisyys sekä mökkimäisyys. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että keskustelu hirsiarkkitehtuurista on jämähtänyt vain keskusteluun nurkka- ja ikkunadetaljiikasta. Opinnäytetyö käsittelee hirsirakennukset kokonaisuuksina, jotta kaupunkikuvallinen tulkinta ei jäisi pinnalliseksi. Hirsiarkkitehtuurin soveltuvuutta kaupunkiin tarkastellaan sen kaupunkikuvallisten ominaisuuksien kautta. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti näkyviä hirsipintoja, jotka ovat koettu vaikeasti sovitettavaksi urbaaniin ympäristöön sekä asuntotuotantoa johon kaupungistuminen luo painetta.

Kirjallisuus- sekä valokuva-analyysillä selvitettiin hirsiarkkitehtuurin kehittymistä, sen arkkitehtuurin piirteitä ja sen merkitystä kaupunkirakentamisessa. Analyysia testattiin eri aikakausien kerrostaloarkkitehtuurin kautta kaavioilla. Opinnäytetyössä tehtiin analyysistä johdettuja ohjeistuksia siitä, millaisia asioita on huomioitavaa hirsiarkkitehtuurin suunnittelussa erilaisiin kaupunkiympäristöihin. Ohjeistuksia voidaan hyödyntää tutkielmassa esitettyjä kohteita vastaavissa ympäristöissä. Tavoitteena oli myös avartaa näkökulmia hirsirakentamisen mahdollisuuksista kaupunkiympäristössä tarjoamalla uudenlaisen näkökulman hirsirakennussuunnitteluun. Uutta rakentaessa tai olemassa olevia rakennuksia korjattaessa.

This bachelor’s thesis looks to outline the state of log architecture in an urban environment. Log construction was a typical sight in cities until the 19th century. The change was due to changes in city design ideals and multiple large-scale fires breaking out in cities.

There is a rising interest in wood-based construction that can be seen from the Ministry of Environment’s wood building program. Urbanization and climate change are two huge factors that could be solved by constructing with wood in cities. Although historically an essential part of our cities, log architecture in its present form has been considered too rural, romantic, and architecturally poor in a study by Oulu university called Moderni hirsikaupunki (2016-2019).

The study of log architecture has usually revolved around the architectural details of windows and corner joints. Reducing log architecture to those two aspects gives a too narrow view of its suitability for urban architecture. Therefore, this bachelor’s thesis analyses the impact of log architecture in the townscape through literary analysis, photography analysis and architectural analysis. The focus of this bachelor’s thesis was narrowed to visible log surfaces due to their impact on architecture and housing production due to their effect on urbanization.

The results of the analysis were applied to different typical townscapes of differing styles and ages in Finland. Thus, the results of this thesis are guides on how to use log architecture in townscapes like the ones outlined here.