Suunnittelun kehittäminen hankkeissa havaittujen suunnitelmavirheiden pohjalta
Tolonen, Iina (2021)
Tolonen, Iina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611260
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Rakennusliike Laptin työmaan toimihenkilöiden kokemuksia rakennusaikana havaituista suunnitelmavirheistä. Suunnitelmavirheellä tarkoitettiin suunnitelmaratkaisua, joka oli tavalla tai toisella hankkeelle epäedullinen, mutta ei kuitenkaan määräysten vastainen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään virheiden olemusta ja toistuvuutta. Lisäksi haluttiin selvittää toimeksiantajan palautteen antamiseen tarkoitetun kanavan käyttöastetta sekä palautteiden jatkokäsittelyä.
Työ koostui teoriaosuudesta sekä empiirisestä tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys muodostui alan kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten sekä selvitysten pohjalta. Teoriaosuudessa perehdyttiin rakennushankkeen kulkuun, suunnitteluprosessiin, suunnitteluvirheen määritelmään, työmaan organisaatioon sekä eri osapuolien välisen yhteistyön merkitykseen. Empiriaosuudessa tutustuttiin toimeksiantajan hankedokumentteihin sekä virhehavaintoihin, kartoitettiin työmaan toimihenkilöiden kokemuksia kyselyn avulla sekä syvennettiin tutkimusta rakennuttajapäällikön teemahaastattelulla. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivisen sekä kvantitatiivisen tutkimusotteen menetelmiä.
Tuloksista nousi esiin selkeitä teemoja, joiden koettiin sisältävän toistuvasti suunnitelmavirheitä. Talotekniikan yhteensovittaminen muihin rakenteisiin, elementtirakenteet, detaljit sekä kalusteiden yhteensovittaminen keräsivät eniten kommentteja työmaan toimihenkilöiden parissa. Kyselyn vastausten avulla selvisi myös yksittäisiä suunnitteluratkaisuja, joita toimeksiantajan ei tulisi työmaan näkökulmasta käyttää tulevissa hankkeissa.
Tutkimuksen pohjalta koottiin toimenpide-ehdotukset, joilla suunnitteluprosessia voidaan parantaa rakennuttavuuden näkökulmasta. Toimeksiantajalle koottiin lisäksi aineisto kyselyn vastauksista sekä virhehavainnoista.
Työ koostui teoriaosuudesta sekä empiirisestä tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys muodostui alan kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten sekä selvitysten pohjalta. Teoriaosuudessa perehdyttiin rakennushankkeen kulkuun, suunnitteluprosessiin, suunnitteluvirheen määritelmään, työmaan organisaatioon sekä eri osapuolien välisen yhteistyön merkitykseen. Empiriaosuudessa tutustuttiin toimeksiantajan hankedokumentteihin sekä virhehavaintoihin, kartoitettiin työmaan toimihenkilöiden kokemuksia kyselyn avulla sekä syvennettiin tutkimusta rakennuttajapäällikön teemahaastattelulla. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivisen sekä kvantitatiivisen tutkimusotteen menetelmiä.
Tuloksista nousi esiin selkeitä teemoja, joiden koettiin sisältävän toistuvasti suunnitelmavirheitä. Talotekniikan yhteensovittaminen muihin rakenteisiin, elementtirakenteet, detaljit sekä kalusteiden yhteensovittaminen keräsivät eniten kommentteja työmaan toimihenkilöiden parissa. Kyselyn vastausten avulla selvisi myös yksittäisiä suunnitteluratkaisuja, joita toimeksiantajan ei tulisi työmaan näkökulmasta käyttää tulevissa hankkeissa.
Tutkimuksen pohjalta koottiin toimenpide-ehdotukset, joilla suunnitteluprosessia voidaan parantaa rakennuttavuuden näkökulmasta. Toimeksiantajalle koottiin lisäksi aineisto kyselyn vastauksista sekä virhehavainnoista.