Varhaiskasvatuksen perheohjauksen merkitys lapsiperheiden tukena
Sorvo, Susanna (2021)
Sorvo, Susanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812236
Tiivistelmä
Suurin osa suomalaisista lapsista on jossain vaiheessa elämäänsä varhaiskasvatuksessa, kun vanhemmat ovat töissä tai opiskelemassa. Varhaiskasvatus kattaa ikävuodet 0 - 6 eli lapsen elämän ensivuodet vauvaiästä peruskoulun aloittamiseen asti. Yhteiskunnan järjestämä varhaiskasvatus koostuu opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistoimintaa. Kajaanin varhaiskasvatuksessa toimii myös perheohjaushanke. Perheohjaus on puolestaan tukea, mallintamista sekä sanoittamista. Perheohjaajat työskentelevät yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseksi. Perheohjaajien kanssa perhe voi keskustella lapseen liittyvissä asioissa niissä tilanteissa, kun perhe sitä tarvitsee. Perheohjaajat auttavat, tukevat ja antavat neuvoja esimerkiksi tilanteissa, joissa perhe haluaa keskustella lapsen käytöksestä, hyvinvoinnista tai vanhempien omasta jaksamisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perheohjauksen mallia sekä analysoida perheohjaajien tuottaman kyselyn vastaukset, koskien perheohjaus hanketta Kajaanin Kaupungin varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen perheohjauksen merkityksestä perheille. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeen kannattavuudesta, tärkeydestä ja tarpeellisuudesta osana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaisena varhaiskasvatuksen perheohjaajien kanssa työskennelleet perheet ovat kokeneet perheohjauksen?
2. Millaista on perheiden kokema yhteistyö perheohjaajien kanssa?
3. Minkälaisia kehitysehdotuksia perheet ovat esittäneet perheohjaukselle?
Opinnäytetyö sisältää sekä määrällisen että laadullisen opinnäytetyön menetelmiä. Aineistonkeruu-menetelmänä toimi perheohjaajien tuottama ja toteuttama kyselytutkimus. Kysely lähetettiin 29 per-heelle ja kyselyyn vastasi 11 perhettä. Aineiston analyysissä strukturoidut kysymykset on siirretty suoraan ympyrädiagrammeihin. Avoimet kysymykset on analysoitu laadullista sisällönanalyysia käyttäen, niiltä osin mitä vastauksia pystyi analysoimaan. Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että vastaajat kokivat perheohjauksen hankeen hyödyllisenä, matalankynnyksen palveluna, josta sai konkreettista apua per-heen erilaisiin sekä mahdollisesti haastaviin tilanteisiin, joihin perhe tarvitsi apua. Tuloksista myös ilmeni, että moni toivoisi palvelun jatkuvan osana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kajaanin varhaiskasvatuksessa toteutettu perheohjaushanke on ollut sekä hyödyllinen ja toivottu konkreettinen apu perheiden keskuudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perheohjauksen mallia sekä analysoida perheohjaajien tuottaman kyselyn vastaukset, koskien perheohjaus hanketta Kajaanin Kaupungin varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen perheohjauksen merkityksestä perheille. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeen kannattavuudesta, tärkeydestä ja tarpeellisuudesta osana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaisena varhaiskasvatuksen perheohjaajien kanssa työskennelleet perheet ovat kokeneet perheohjauksen?
2. Millaista on perheiden kokema yhteistyö perheohjaajien kanssa?
3. Minkälaisia kehitysehdotuksia perheet ovat esittäneet perheohjaukselle?
Opinnäytetyö sisältää sekä määrällisen että laadullisen opinnäytetyön menetelmiä. Aineistonkeruu-menetelmänä toimi perheohjaajien tuottama ja toteuttama kyselytutkimus. Kysely lähetettiin 29 per-heelle ja kyselyyn vastasi 11 perhettä. Aineiston analyysissä strukturoidut kysymykset on siirretty suoraan ympyrädiagrammeihin. Avoimet kysymykset on analysoitu laadullista sisällönanalyysia käyttäen, niiltä osin mitä vastauksia pystyi analysoimaan. Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että vastaajat kokivat perheohjauksen hankeen hyödyllisenä, matalankynnyksen palveluna, josta sai konkreettista apua per-heen erilaisiin sekä mahdollisesti haastaviin tilanteisiin, joihin perhe tarvitsi apua. Tuloksista myös ilmeni, että moni toivoisi palvelun jatkuvan osana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kajaanin varhaiskasvatuksessa toteutettu perheohjaushanke on ollut sekä hyödyllinen ja toivottu konkreettinen apu perheiden keskuudessa.