Unelmieni pyöräilykaupunki Porvoo : käyttäjätietoa etsimässä
Westersund, Johanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113045
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä syvällistä ja rikasta käyttäjätietoa arkisen hyötypyöräilyn kokemuksesta, perehtyä siihen ja kokeilla kehittämisideoiden luomista tiedon perusteella. Käyttäjätiedon hankinnassa käytettiin Bicycle User Experience -kartoittamismenetelmää, jota muokattiin tarkoitukseen sopivaksi. Tutkimusnäyte koottiin Porvoosta, joka tavoittelee energiatehokasta kaupunkirakennetta ja hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Työn historiallisessa osuudessa taustoitetaan pyöräilyn käyttäjätiedon merkitystä kaupunkisuunnittelussa luomalla katsaus eurooppalaisen arkipyöräilyn kehityskulkuihin 1860-luvulta 1960—70-lukuihin sekä suomalaisen liikennepolitikan kansalaisvaikuttamiseen. Polkupyöräilyn kehittämisen trendejä tarkastellaan keskieurooppalaisten esimerkkien avulla.
Kevään 2021 pyöräilytilannetta kuvaava tutkimusnäyte on koottu kolmessa osassa: kartoitushaastattelussa, tutkimuspyöräilyssä ja lopputarkastelussa. Aineisto on käsitelty, analysoitu ja tulkittu laadullisin menetelmin. Koko prosessissa on hyödynnetty muotoiluajattelua ja sen menetelmiä. Aineiston tulkinnassa korostuivat hankalat risteysjärjestelyt, autojen kohtaamisen vaarallisuus, pyöräilyväylien katkonaisuus ja niiden laadulliset puutteet. Tunnekokemuksiin pelkistettynä porvoolainen pyöräilykokemus heijastelee pelkoa, ärsyyntymistä ja huolta, mutta myös iloa.
Käyttäjätiedon perusteella järjestettiin kehittämistyöpaja Porvoon kaupungin työntekijöille. Se toteutettiin ideointikävelynä. Kävelyllä tarkasteltiin käyttäjätiedossa esiin nousseita kriittisiä pisteitä ja generoitiin kehittämisideoita. Työpajan nopeissa ideoinnissa saturoituivat pyörätien korostaminen värillisellä pinnoitteella, pyöräkatujen lisääminen sekä kävelykadun liikennemerkkien lisääminen tai uusiminen.
Muotoiluajattelun juurruttaminen pyöräilyn kehittämiseen on pitkä prosessi, joka vaatii johdonmukaisuutta. Ketterät tilapäiset pyöräväyläkokeilut olisivat helppo ja edullinen tapa kokeilla uutta.
Työn historiallisessa osuudessa taustoitetaan pyöräilyn käyttäjätiedon merkitystä kaupunkisuunnittelussa luomalla katsaus eurooppalaisen arkipyöräilyn kehityskulkuihin 1860-luvulta 1960—70-lukuihin sekä suomalaisen liikennepolitikan kansalaisvaikuttamiseen. Polkupyöräilyn kehittämisen trendejä tarkastellaan keskieurooppalaisten esimerkkien avulla.
Kevään 2021 pyöräilytilannetta kuvaava tutkimusnäyte on koottu kolmessa osassa: kartoitushaastattelussa, tutkimuspyöräilyssä ja lopputarkastelussa. Aineisto on käsitelty, analysoitu ja tulkittu laadullisin menetelmin. Koko prosessissa on hyödynnetty muotoiluajattelua ja sen menetelmiä. Aineiston tulkinnassa korostuivat hankalat risteysjärjestelyt, autojen kohtaamisen vaarallisuus, pyöräilyväylien katkonaisuus ja niiden laadulliset puutteet. Tunnekokemuksiin pelkistettynä porvoolainen pyöräilykokemus heijastelee pelkoa, ärsyyntymistä ja huolta, mutta myös iloa.
Käyttäjätiedon perusteella järjestettiin kehittämistyöpaja Porvoon kaupungin työntekijöille. Se toteutettiin ideointikävelynä. Kävelyllä tarkasteltiin käyttäjätiedossa esiin nousseita kriittisiä pisteitä ja generoitiin kehittämisideoita. Työpajan nopeissa ideoinnissa saturoituivat pyörätien korostaminen värillisellä pinnoitteella, pyöräkatujen lisääminen sekä kävelykadun liikennemerkkien lisääminen tai uusiminen.
Muotoiluajattelun juurruttaminen pyöräilyn kehittämiseen on pitkä prosessi, joka vaatii johdonmukaisuutta. Ketterät tilapäiset pyöräväyläkokeilut olisivat helppo ja edullinen tapa kokeilla uutta.