”Kylämummi on sellainen, kenest niin ku välittää" : MLL:n Varsinais-Suomen piirin kylämummi- ja –vaaritoiminta lapsen näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli saada lasten ääni kuuluviin ja edistää sukupolvien välisen vuorovaikutuksen toteutumista. Tutkimuksen myötä toimeksiantaja saa selville lasten näkökulmat sekä kehitysideoita kylämummi- ja –vaaritoimintaan. Tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten lapset kokevat MLL:n Varsinais-Suomen piirin kylämummi- ja –vaaritoiminnan. Aikaisemmin on tutkittu enimmäkseen edellä mainittujen sekä työntekijöiden mielipiteitä toiminnasta, joten meidän tutkimuksemme tehtävänä oli saada lapsen näkökulma esille. Lapsen osallisuus, sukupolvien välinen vuorovaikutus ja kylämummi- ja –vaaritoiminta kulkivat tutkimuksemme teoreettisena viitekehyksenä.

Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä osallistumattomalla havainnoinnilla. Teimme yhteistyötä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Tutkimusta toteutimme kolmessa eri toimintaympäristössä. Teemahaastattelimme MLL:n Paimion paikallisyhdistyksen Perhekeskus Hattaran puuhakerhon 3-6 vuotiaita lapsia sekä kävimme myös teemahaastattelemassa Raision kaupungin Varppeen lastentarhan Mustarastas ryhmän 5-6 vuotiaita lapsia. Käytimme aineistonkeruumenetelmänä osallistumatonta havainnointia molemmissa toimintaympäristössä sekä MLL:n Varsinais-Suomen piirin perhekeskus Marakatissa, jossa lapset olivat iältään alle 4-vuotiaita. Toteutimme haastattelut ja havainnoinnit huhtikuun ja toukokuun aikana vuonna 2012. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Havainnointilomakkeesta kirjoitimme havaintomme ylös ja tarkastelimme kaikkien toimintaympäristöjen vastauksia teema kerrallaan. Näin saimme selville, jokaiseen teemaan liittyvät keskeiset havainnot.

Tutkimustuloksista kävi ilmi että pelaaminen ja leikkiminen ja juttelu olivat yleisimmät tekemiset kylämummin tai -vaarin kanssa. Moni lapsi halusi tehdä niitä asioita mitä oli aikaisemminkin jo kylämummin tai -vaarin kanssa tehnyt. Kylämummit ja -vaarit tarjoavat lapsille peliseuraa, keskusteluseuraa ja ystävyyttä. Useimmat lapset vastasivat haastatteluissa kylämummin tai -vaarin olevan mukava, hauska tai kiva.

Havainnoinnin tulokset tukivat haastatteluista saatuja tuloksia, joten niistä päätellen lasten myönteiset tunteet kylämummia tai -vaaria kohtaan näkyivät myös heidän ilmeissä ja eleissään. Kylämummin tai -vaarin toiminta lasten kanssa näkyi samanlaisena riippumatta toimintaympäristöstä. Havainnoinnin kautta myös selvisi, että lapset pitivät kylämummeista ja -vaareista. Lapset olivat rauhallisia kylämummin tai -vaarin kanssa ja useimmat hakeutuivat heidän seuraansa. Tämä osoitti, että lapset välittivät kylämummista tai -vaarista ja heidän läsnäolonsa oli lapsille tärkeää.

The aim was to get the children’s voices heard and to promote the realization of intergenerational interaction. The study gives the client information about the perspectives of children, as well as ideas for developing grandma and grandpa-activity. The study investigated how children experience the MLL's Southwest Finland communal grandparenting activity. The study was conducted because of the children's aspect related to communal grandparenting activity has been limited. Former studies have mostly investigated the opinions of grandmas and grandpas as well as the employees associated with the activities. Children's participation, interaction between the generations and the grandma and grandpa-activity were walked through as the theoretical framework.

The study was qualitative. The data was collected using theme interviews and non-attending observation. We co-operated with MLL in Southwest Finland. The research was carried out in three different operating environments. We theme interviewed MLL Paimio’s local association of Family Centre cotton candy activity club for kids between the ages of 3-6, and we were also theme interviewing the Varppee’s kindergarten Mustarastas group of ages between 5-6 in Raisio. We used the non-attending observation as a data collecting method in both operating environments and also in the Southwest Finland MLL's family center Marakatti, where the children were less than 4 years of age. We carried out interviews and observations during April and May in 2012. The data was analyzed through a theming method. We wrote down our observations from the observation forms, and inspected them a theme at a time. This way we found out the crucial observations from each theme.

The results showed that playing games and playing with toys as well as conversing were the most common activities with grandma or grandpa. Many children wanted to keep doing the same activities with grandmas and grandpas, which they had previously done already. Grandmas and grandpas function as a companion up for games, conversations and friendship. Most of the children’s responded the grandma or grandpa to be comfortable, funny or nice.

Observations often gave the same results as the interviews, which implies that the children's positive emotions about grandma or grandpa were also reflected in their expressions and gestures. Grandmas or grandpas activity with the children seemed the same regardless of the operating environment. Observation also revealed that the kids liked the grandmas and grandpas. The kids were calm with grandma or grandpa and most sought out their company. This indicated that the children cared for grandma or grandpa, and their presence was important for children.