Sosiaalitoimen alainen perhetyö Ilmajoen kunnassa : Lapsiperheiden kotipalvelun ja perheohjauksen prosessien kehittäminen
Kuutti, Mari (2021)
Kuutti, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113129
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö toteutui Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Ilmajoen kunnassa. Kehittämistyössä tutkittiin sosiaalitoimen alaisuudessa toteutettavan perhetyön prosessien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kehittämistyön tarkoituksena oli sosiaalitoimen alaisen perhetyön laadun parantaminen perhetyön prosesseja kehittämällä. Kehittämistyöllä tavoiteltiin perhetyön palveluiden sisällön eriyttämistä ja selkiyttämistä, yhtenäisiä työskentelytapoja sekä yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa palvelua. Kehittämistyö oli luonteeltaan tutkimuksellista kehittämistoimintaa ja siinä toteutui laadullisen tutkimuksen lähestymistapa. Kehittämistyön menetelminä käytettiin SWOT- analyysia ja Learning cafe -menetelmää.
Kehittämistyön tutkimustuloksissa kävi ilmi, että lapsiperheiden kotipalvelun prosessia haastoivat puutteellinen palvelun hallinta, epäselvät vastuut ja palvelun reunaehtoihin liittyvien yhteisten sopimusten ja toimintatapojen puuttuminen. Kehittämistyön tuloksena lapsiperheiden kotipalvelun prosessia kehitettiin sopimalla siinä toteutettavista aloitus-, arviointi- ja päätöspalavereista sekä työskentelyn yhteisistä käytänteistä. Yhteisistä käytänteistä sopiminen korostui ennaltaehkäisevän palvelun osalta, jossa lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä on itse vastuussa prosessista. Kehittämistyön tuloksena muodostui lapsiperheiden kotipalvelun prosessikuvaus. Perheohjauksen prosessin tutkimustuloksissa korostuivat jo olemassa olevien työvaiheiden ja -käytänteiden kehittäminen. Kehittämistarpeet koskivat perheohjaajien menetelmäosaamisen kehittämistä, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja perheohjaajien välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja perheohjaajien tuen tarvetta. Kehittämistyön tuloksena perheohjauksen prosessia kehitettiin sopimalla yhteisistä käytänteistä sekä muodostui näkemys perheohjauksen prosessin jatkokehittämistarpeista, joita olivat palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, arvioinnin kehittäminen, perhetyön sisällönelementtien ja työntekijöiden tuen saannin kokemuksen vahvistaminen sekä asiakaspalautteen kerääminen.
Kehittämistyön tutkimustuloksissa kävi ilmi, että lapsiperheiden kotipalvelun prosessia haastoivat puutteellinen palvelun hallinta, epäselvät vastuut ja palvelun reunaehtoihin liittyvien yhteisten sopimusten ja toimintatapojen puuttuminen. Kehittämistyön tuloksena lapsiperheiden kotipalvelun prosessia kehitettiin sopimalla siinä toteutettavista aloitus-, arviointi- ja päätöspalavereista sekä työskentelyn yhteisistä käytänteistä. Yhteisistä käytänteistä sopiminen korostui ennaltaehkäisevän palvelun osalta, jossa lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä on itse vastuussa prosessista. Kehittämistyön tuloksena muodostui lapsiperheiden kotipalvelun prosessikuvaus. Perheohjauksen prosessin tutkimustuloksissa korostuivat jo olemassa olevien työvaiheiden ja -käytänteiden kehittäminen. Kehittämistarpeet koskivat perheohjaajien menetelmäosaamisen kehittämistä, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja perheohjaajien välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja perheohjaajien tuen tarvetta. Kehittämistyön tuloksena perheohjauksen prosessia kehitettiin sopimalla yhteisistä käytänteistä sekä muodostui näkemys perheohjauksen prosessin jatkokehittämistarpeista, joita olivat palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, arvioinnin kehittäminen, perhetyön sisällönelementtien ja työntekijöiden tuen saannin kokemuksen vahvistaminen sekä asiakaspalautteen kerääminen.