Ketterä johtaminen : Tekoälyn vaikutukset johtamiseen
Siira, Maaret (2021)
Siira, Maaret
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213498
Tiivistelmä
Digitalisaation eli digitaalitekniikan vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Ne muuttavat työelämää, liiketoimintaa sekä johtamista. Eri organisaatiot ovat lähteneet mukauttamaan toimintaansa vastaamaan uusia vaatimuksia. Ketterä johtaminen on yleistynyt it-projekteista ja muutoshankkeista koskemaan koko organisaation johtamista. Ketteryydellä pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön mahdollisimman tehokkaalla muuntautumiskyvyllä. Tekoäly on digitaalitekniikan yksi osa-alue, mikä pitää sisällään useita erilaisia menetelmiä. Sen käyttö poikkeaa muiden digitaalitekniikan käyttämisestä monimutkaisuutensa ja toimintakykyjensä vuoksi. Aikaisempien tutkimusten mukaan tekoälyä hyödyntävät organisaatiot hyödyntävät myös ketterää johtamista. Tämän työn tarkoituksena on ymmärtää paremmin tekoälyn tuomia muutoksia johtamiseen selvittämällä, muuttaako tekoälyn käyttöönotto johtamista ketterämpään suuntaan.
Tutkimuksen teoriaosassa käytiin läpi johtamisen nykysuuntauksia ja kuvattiin ketterän johtamisen määritelmää ja käyttötapoja. Lisäksi teoriassa avattiin tekoälyn määritelmää, hyödynnettävyyttä ja vaikutuksia johtamiseen. Tämän työn tutkimusote on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja lähestymistapa on tapaustutkimus, joka toteutettiin hyödyntäen teemahaastattelun menetelmiä. Keskeisiä tutkimustuloksia olivat, että organisaatiot alkavat hyödyntämään ketterää johtamista digitalisaation seurauksena. Ketterää johtamista hyödyntävät yritykset käyttävät tiimiorganisoitumista, valmentavaa johtamista sekä ketterää uuden oppimista. Tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttöönoton myötä organisaatiot jäävät pysyvästi hyödyntämään tiimityöskentelyä, tekoälyn jatkuvan kehityksen tarpeen vuoksi.
Tekoälyä sovelletaankin yrityksissä eri tavoin. Yksi tekoälyn menetelmä on koneoppiminen. Tuloksista selvisi, että kun koneoppimisenmallia hyödynnetään tiedolla johtamisessa, korostuvat ketterän johtamisen käsitteistä luottamus, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja innovatiivisuuden merkitys. Päätöksenteko taas ei tutkimuksen mukaan ole muuttunut ketteräksi. Ketterän johtamisen määritelmän mukaisesti päätöksenteon tulisi hajaantua tiimeille, jotta se olisi jaettua johtamista. Tämän tutkimuksen mukaan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuudet itseasiassa kapenevat, kun niitä ohjataan tiedolla johtamiseen suunnitellun koneoppimisen tarjoamien tietopisteiden kautta. Tämä taas on johtanut inhimillisten arvojen korostumiseen johtamisessa. Organisaatiorakenne ei ole muuttunut tekoälyn käyttöönoton myötä keveämmäksi, vaikkakin organisaatiot pyrkivät tekoälyn avulla lisäämään tehokkuutta. Tutkimuksen mukaan tekoäly on yrityksissä strategisessa roolissa, mutta sen johtamiseen organisaatiot eivät olleet laatineet omia johtamisen standardeja. Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin tekoälyn vaikutuksia johtamiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden muutoksiin varautumisessa sekä johtajien koulutuksen painotuksissa.
Tutkimuksen teoriaosassa käytiin läpi johtamisen nykysuuntauksia ja kuvattiin ketterän johtamisen määritelmää ja käyttötapoja. Lisäksi teoriassa avattiin tekoälyn määritelmää, hyödynnettävyyttä ja vaikutuksia johtamiseen. Tämän työn tutkimusote on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja lähestymistapa on tapaustutkimus, joka toteutettiin hyödyntäen teemahaastattelun menetelmiä. Keskeisiä tutkimustuloksia olivat, että organisaatiot alkavat hyödyntämään ketterää johtamista digitalisaation seurauksena. Ketterää johtamista hyödyntävät yritykset käyttävät tiimiorganisoitumista, valmentavaa johtamista sekä ketterää uuden oppimista. Tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttöönoton myötä organisaatiot jäävät pysyvästi hyödyntämään tiimityöskentelyä, tekoälyn jatkuvan kehityksen tarpeen vuoksi.
Tekoälyä sovelletaankin yrityksissä eri tavoin. Yksi tekoälyn menetelmä on koneoppiminen. Tuloksista selvisi, että kun koneoppimisenmallia hyödynnetään tiedolla johtamisessa, korostuvat ketterän johtamisen käsitteistä luottamus, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja innovatiivisuuden merkitys. Päätöksenteko taas ei tutkimuksen mukaan ole muuttunut ketteräksi. Ketterän johtamisen määritelmän mukaisesti päätöksenteon tulisi hajaantua tiimeille, jotta se olisi jaettua johtamista. Tämän tutkimuksen mukaan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuudet itseasiassa kapenevat, kun niitä ohjataan tiedolla johtamiseen suunnitellun koneoppimisen tarjoamien tietopisteiden kautta. Tämä taas on johtanut inhimillisten arvojen korostumiseen johtamisessa. Organisaatiorakenne ei ole muuttunut tekoälyn käyttöönoton myötä keveämmäksi, vaikkakin organisaatiot pyrkivät tekoälyn avulla lisäämään tehokkuutta. Tutkimuksen mukaan tekoäly on yrityksissä strategisessa roolissa, mutta sen johtamiseen organisaatiot eivät olleet laatineet omia johtamisen standardeja. Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin tekoälyn vaikutuksia johtamiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden muutoksiin varautumisessa sekä johtajien koulutuksen painotuksissa.