Vertaisvakuuttamisen tulevaisuuden näkymät Suomessa vuonna 2030
Lepistö, Sanni (2021)
Lepistö, Sanni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313918
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa vertaisvakuuttamisen tulevaisuutta ja tutkia, miltä vertaisvakuuttaminen voi näyttää Suomessa vuonna 2030. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa Suomen vakuutustoimialan tulevaisuustietoisuutta ja ennakointikyvykkyyttä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää finanssi- ja vakuutusalalla kilpailija- ja vertailuanalyyseissa, se voi tarjota uusia liiketoimintaideoita sekä pohdittavaa siihen, miten vakuutusala voi muuttua tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui neljästä kokonaisuudesta, joita olivat riski, vakuutustoiminta, jakamistalous ja vertaisvakuutus. Riskin osalta keskityttiin tähän opinnäytetyöhön liittyvään teoriaan ja määritelmiin. Vakuutustoiminnan osiossa tarkasteltiin käsitteitä, vakuuttamisen historiaa, vakuutusmarkkinan tämänhetkistä tilannetta Suomessa sekä vakuutustoiminnan murrosta. Jakamistalouden osiossa esiteltiin termit ja jakamistalouden toimintaperiaate sekä syvennyttiin yritysten ja kuluttajien näkökulmiin jakamistalouden käyttöön ja hyödyntämiseen liittyen. Teoreettisen viitekehyksen viimeisessä osiossa käytiin lävitse vertaisvakuutuksen määritelmä, liiketoimintamalli, esimerkkejä toimijoista sekä pohdittiin vertaisvakuutusten potentiaalia.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin ennakointitutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen aineistonhankinnan menetelminä käytettiin toimintaympäristön monitorointia sekä teemahaastatteluja. Aineisto analysoitiin PESTE-analyysia ja tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen. Tulevaisuustaulukon perusteella laadittiin erilaisia tulevaisuuden käsikirjoituksia eli skenaarioita, jotka arvioitiin ryhmähaastattelun avulla.
Ennakointitutkimuksen tuloksena syntyi kolme erilaista vertaisvakuuttamisen tulevaisuuden skenaariota, jotka nimettiin seuraavasti: perinteiset toimijat dominoivat, uudet kilpailijat nousevat ja vakuutusmarkkina luo nahkansa. Ryhmähaastattelussa skenaariota ’uudet kilpailijat nousevat’ pidettiin vaihtoehdoista todennäköisimpänä ja toivottavimpana. Tälle arvioitiin toteutumisvuodeksi 2026 ja perusteluna pidettiin COVID-19 -pandemian vaikutuksia muutosnopeuteen sekä polkuriippuvuusteoriaa, jonka mukaan ulkoinen muutosvoima voi sysätä kokonaisen toimialan pois tasapainostaan. Ryhmähaastattelussa nopeampaa muutossykliä pidettiin uutena realiteettina.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, ennakointitutkimuksen aineisto ja tulokset antavat viiteitä siitä, että vertaisvakuuttamiselle on kysyntää tulevaisuudessa. Muodostettujen skenaarioiden perusteella perinteisen vakuutustoiminnan vahvuudet ovat laajempien riskien vakuuttamisessa. On mahdollista, että tulevaisuudessa kuluttajat ja pienyritykset hoitavat pienemmät vahingot keskenään, omissa yhteisöissään, esimerkiksi vertaisvakuuttamisen avulla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui neljästä kokonaisuudesta, joita olivat riski, vakuutustoiminta, jakamistalous ja vertaisvakuutus. Riskin osalta keskityttiin tähän opinnäytetyöhön liittyvään teoriaan ja määritelmiin. Vakuutustoiminnan osiossa tarkasteltiin käsitteitä, vakuuttamisen historiaa, vakuutusmarkkinan tämänhetkistä tilannetta Suomessa sekä vakuutustoiminnan murrosta. Jakamistalouden osiossa esiteltiin termit ja jakamistalouden toimintaperiaate sekä syvennyttiin yritysten ja kuluttajien näkökulmiin jakamistalouden käyttöön ja hyödyntämiseen liittyen. Teoreettisen viitekehyksen viimeisessä osiossa käytiin lävitse vertaisvakuutuksen määritelmä, liiketoimintamalli, esimerkkejä toimijoista sekä pohdittiin vertaisvakuutusten potentiaalia.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin ennakointitutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen aineistonhankinnan menetelminä käytettiin toimintaympäristön monitorointia sekä teemahaastatteluja. Aineisto analysoitiin PESTE-analyysia ja tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen. Tulevaisuustaulukon perusteella laadittiin erilaisia tulevaisuuden käsikirjoituksia eli skenaarioita, jotka arvioitiin ryhmähaastattelun avulla.
Ennakointitutkimuksen tuloksena syntyi kolme erilaista vertaisvakuuttamisen tulevaisuuden skenaariota, jotka nimettiin seuraavasti: perinteiset toimijat dominoivat, uudet kilpailijat nousevat ja vakuutusmarkkina luo nahkansa. Ryhmähaastattelussa skenaariota ’uudet kilpailijat nousevat’ pidettiin vaihtoehdoista todennäköisimpänä ja toivottavimpana. Tälle arvioitiin toteutumisvuodeksi 2026 ja perusteluna pidettiin COVID-19 -pandemian vaikutuksia muutosnopeuteen sekä polkuriippuvuusteoriaa, jonka mukaan ulkoinen muutosvoima voi sysätä kokonaisen toimialan pois tasapainostaan. Ryhmähaastattelussa nopeampaa muutossykliä pidettiin uutena realiteettina.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, ennakointitutkimuksen aineisto ja tulokset antavat viiteitä siitä, että vertaisvakuuttamiselle on kysyntää tulevaisuudessa. Muodostettujen skenaarioiden perusteella perinteisen vakuutustoiminnan vahvuudet ovat laajempien riskien vakuuttamisessa. On mahdollista, että tulevaisuudessa kuluttajat ja pienyritykset hoitavat pienemmät vahingot keskenään, omissa yhteisöissään, esimerkiksi vertaisvakuuttamisen avulla.