Sosiaalisten suhteiden merkitys maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnoissa
Hietala, Arja (2021)
Hietala, Arja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714755
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, mikä merkitys sosiaalisilla suhteilla on maahan-muuttajataustaisten nuorten koulutusvalinnoissa, millaista tukea ja tietoa nuoret saivat koulutusvalintaa tehdessään sekä millaista tukea ja tietoa he olisivat kaivanneet.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui kuuden ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisen nuoren teemahaastattelusta. Teemoja olivat: perheen ja muiden sukulaisten merkitys, kavereiden merkitys, koulun henkilöstön (opettajat, opinto-ohjaajat yms.) merkitys ja vapaa-ajan toiminnan ohjaajien merkitys toisen asteen koulutusvalinnoissa, koulumenestys, ongelmat oppiaineissa ja niihin saatu tuki sekä koulutusvalintoihin saatu ja kaivattu tuki ja tieto. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyö osoitti, että maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnoissa oli merkitystä perheellä, etenkin vanhemmilla, vaikka jokainen haastateltu nuori ilmoitti tehneensä koulutusvalinnan itse. Myös sisarusten merkitys näkyi oppilaitoksen sijainnin valinnassa, mikä vaikutti myös koulutusalan valintaan. Kavereiden merkitys näkyi saman alan koulutuksen ja saman oppilaitoksen valitsemisena. Opettajilla ja opinto-ohjaajilla oli yleisesti ottaen melko vähän merkitystä nuorten koulutusvalintoihin ja vapaa-ajan toiminnan ohjaajilla ei ollut lainkaan merkitystä. Kielitaidon puutteellisuus vaikutti nuorten koulumenestykseen ja toisen asteen koulutusvalintoihin. Nuorten koulutuspolut olivat toisistaan poikkeavia ja sirpaleisia. Heidän keskuudessaan vallitsi koulutususko, että Suomessa on mahdollisuus opiskella pitkälle ja ahkeruus opinnoissa mahdollistaa hyvän ammatin saamisen. Yleisesti ottaen nuoret olivat saaneet mielestään tarpeeksi tukea ja tietoa koulutusvalinnoissa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui kuuden ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisen nuoren teemahaastattelusta. Teemoja olivat: perheen ja muiden sukulaisten merkitys, kavereiden merkitys, koulun henkilöstön (opettajat, opinto-ohjaajat yms.) merkitys ja vapaa-ajan toiminnan ohjaajien merkitys toisen asteen koulutusvalinnoissa, koulumenestys, ongelmat oppiaineissa ja niihin saatu tuki sekä koulutusvalintoihin saatu ja kaivattu tuki ja tieto. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyö osoitti, että maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnoissa oli merkitystä perheellä, etenkin vanhemmilla, vaikka jokainen haastateltu nuori ilmoitti tehneensä koulutusvalinnan itse. Myös sisarusten merkitys näkyi oppilaitoksen sijainnin valinnassa, mikä vaikutti myös koulutusalan valintaan. Kavereiden merkitys näkyi saman alan koulutuksen ja saman oppilaitoksen valitsemisena. Opettajilla ja opinto-ohjaajilla oli yleisesti ottaen melko vähän merkitystä nuorten koulutusvalintoihin ja vapaa-ajan toiminnan ohjaajilla ei ollut lainkaan merkitystä. Kielitaidon puutteellisuus vaikutti nuorten koulumenestykseen ja toisen asteen koulutusvalintoihin. Nuorten koulutuspolut olivat toisistaan poikkeavia ja sirpaleisia. Heidän keskuudessaan vallitsi koulutususko, että Suomessa on mahdollisuus opiskella pitkälle ja ahkeruus opinnoissa mahdollistaa hyvän ammatin saamisen. Yleisesti ottaen nuoret olivat saaneet mielestään tarpeeksi tukea ja tietoa koulutusvalinnoissa.