Zoonoosien yleistymiseen vaikuttavat tekijät ja tartunnan tunnistaminen - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Flyktman, Titta (2021)
Flyktman, Titta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815079
Tiivistelmä
Zoonoosit ovat tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Ne ovat yksi merkittävimmistä taudinaiheuttajista ihmisillä ja niillä on suuri merkitys väestön terveydelle. Sairastumisen vakavuus vaihtelee oireettomista tartunnoista hengenvaarallisiin, jopa kuolemaan johtaviin tartuntoihin. Zoonoosit ovat yleistyneet nykypäivänä, jonka taustalla uskotaan olevan tartuntatautien parempi tunnistettavuus. Kuitenkin osassa tapauksessa diagnoosiin pääsy on mutkikasta, sillä terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole riittävää ymmärrystä aiheeseen liittyen. Zoonoottiset tartuntataudit voivat aiheuttaa mittavaa vahinkoa myös taloudelle ja ympäristölle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää zoonoosien yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä miten zoonoositartunta tunnistetaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien tietoutta zoonooseihin liittyen, jotta potilaan hoito olisi mahdollisimman viivytyksetöntä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin suomen- ja englanninkielisistä tietokannoista. Aineistoja valittiin kirjallisuuskatsauksen tekoon yhteensä kahdeksan (n=8), jotka olivat julkaistu vuosien 2012-2019 aikana. Opinnäytetyöhön valittujen kahdeksan aineiston sisältö teemoitettiin.
Tutkimustuloksien mukaan zoonoosien lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat muutokset elintarviketuotannossa, ilmastossa ja ympäristössä sekä maiden sosioekonominen tilanne, mikrobilääkeresistenssi ja biologiset aseet. Ympäristö ja eläimet vaikuttavat ihmisten taudinaiheuttajien esiintymiseen, sillä ilmastossa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset kasvattavat eliöyhteisöjen monimuotoisuutta, joka vaikuttaa ihmisten ja eläinten välisten kontaktien määrään. Zoonoositartunta tunnistetaan potilaan oireiden, sairastumisriskin, historian ja laboratoriodiagnostiikan perusteella. Riittävän tietoisuuden myötä mahdollinen zoonoositartunta osattaisiin sisällyttää erotusdiagnooseihin, jolloin hoito voisi olla viivytyksettömämpää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää zoonoosien yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä miten zoonoositartunta tunnistetaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien tietoutta zoonooseihin liittyen, jotta potilaan hoito olisi mahdollisimman viivytyksetöntä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin suomen- ja englanninkielisistä tietokannoista. Aineistoja valittiin kirjallisuuskatsauksen tekoon yhteensä kahdeksan (n=8), jotka olivat julkaistu vuosien 2012-2019 aikana. Opinnäytetyöhön valittujen kahdeksan aineiston sisältö teemoitettiin.
Tutkimustuloksien mukaan zoonoosien lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat muutokset elintarviketuotannossa, ilmastossa ja ympäristössä sekä maiden sosioekonominen tilanne, mikrobilääkeresistenssi ja biologiset aseet. Ympäristö ja eläimet vaikuttavat ihmisten taudinaiheuttajien esiintymiseen, sillä ilmastossa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset kasvattavat eliöyhteisöjen monimuotoisuutta, joka vaikuttaa ihmisten ja eläinten välisten kontaktien määrään. Zoonoositartunta tunnistetaan potilaan oireiden, sairastumisriskin, historian ja laboratoriodiagnostiikan perusteella. Riittävän tietoisuuden myötä mahdollinen zoonoositartunta osattaisiin sisällyttää erotusdiagnooseihin, jolloin hoito voisi olla viivytyksettömämpää.