Lypsylehmien jalostusmenetelmien vaikuttavuus eläinainekseen
Kuhmonen, Laura (2021)
Kuhmonen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814931
Tiivistelmä
Lypsykarjan jalostus on viime vuosikymmeninä ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Kuitenkin, jalostuksen tulokset ovat riippuvaisia jalostusvalinnoista. Onnistuneet jalostusvalinnat perustuvat tietoon perinnölliseen edistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, kuinka edistymistä voidaan nopeuttaa ja millä jalostusvalinnoilla saadaan suurin ja taloudellisesti kannattavin perinnöllinen edistyminen. Opinnäytetyön tavoitteena
oli selvittää, millä jalostusmenetelmällä saavutetaan suurin perinnöllinen edistyminen kohdekarjassa. Perinnöllistä edistymistä mitattiin maitotuotoksen sekä kokonaisindeksin kehityksen osalta. Rakenteen merkitystä jalostuksessa käsiteltiin omassa luvussaan. Laskelmissa ei huomioitu alkionsiirtojen vaikutusta.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jossa kohdekarjan tuotosseuranta- ja jalostussuunnitelman perusteella laadittiin havaintomatriisi, josta ilmeni eläimen tuotostiedot, poikimakerta sekä jalostusarvo. Puolueettomuuden varmistamiseksi eläimiä ei kirjattu tunnistettavasti aineistoon. Havaintomatriisin tietoja käytettiin aineistona perinnöllisen edistymisen laskemiseksi eri valintaperusteilla ja jalostettavilla joukoilla.
Laskelmat toteutettiin tandemvalinnan osalta, jossa jalostettavana ominaisuutena oli maitotuotos kiloina, energiakorjattu maitomäärä sekä indeksivalintana eläinten kokonaisjalostusarvon perusteella.
Ennakko-oletusten mukaisesti maitokiloihin perustuvalla valinnalla maidon pitoisuuksien perinnöllinen edistyminen oli negatiivista ominaisuuksien välisten korrelaatioiden vuoksi. Sukupuolilajiteltua siementä käyttämällä jalostettava joukko oli pienempi ja perinnöllinen edistyminen suurempaa. Energiakorjattu maitomäärä jalostusperusteena ei tuottanut ennakko-odotusten mukaisia tuloksia, vaan maidon valkuaispitoisuuden kehittyminen oli negatiivista. Kokonaisindeksiin perustuva valinta sukupuolilajiteltua siementä käytettäessä sekä energiakorjattuun maitomäärään perustuva valinta sekä sukupuolilajiteltua
että tavanomaista siementä käytettäessä tarjosivat kokonaisuuden kannalta otollisimmat tulokset, ja positiivista edistymistä tapahtui kaikkien tuotannollisesti merkittävien ominaisuuksien osalta.
oli selvittää, millä jalostusmenetelmällä saavutetaan suurin perinnöllinen edistyminen kohdekarjassa. Perinnöllistä edistymistä mitattiin maitotuotoksen sekä kokonaisindeksin kehityksen osalta. Rakenteen merkitystä jalostuksessa käsiteltiin omassa luvussaan. Laskelmissa ei huomioitu alkionsiirtojen vaikutusta.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jossa kohdekarjan tuotosseuranta- ja jalostussuunnitelman perusteella laadittiin havaintomatriisi, josta ilmeni eläimen tuotostiedot, poikimakerta sekä jalostusarvo. Puolueettomuuden varmistamiseksi eläimiä ei kirjattu tunnistettavasti aineistoon. Havaintomatriisin tietoja käytettiin aineistona perinnöllisen edistymisen laskemiseksi eri valintaperusteilla ja jalostettavilla joukoilla.
Laskelmat toteutettiin tandemvalinnan osalta, jossa jalostettavana ominaisuutena oli maitotuotos kiloina, energiakorjattu maitomäärä sekä indeksivalintana eläinten kokonaisjalostusarvon perusteella.
Ennakko-oletusten mukaisesti maitokiloihin perustuvalla valinnalla maidon pitoisuuksien perinnöllinen edistyminen oli negatiivista ominaisuuksien välisten korrelaatioiden vuoksi. Sukupuolilajiteltua siementä käyttämällä jalostettava joukko oli pienempi ja perinnöllinen edistyminen suurempaa. Energiakorjattu maitomäärä jalostusperusteena ei tuottanut ennakko-odotusten mukaisia tuloksia, vaan maidon valkuaispitoisuuden kehittyminen oli negatiivista. Kokonaisindeksiin perustuva valinta sukupuolilajiteltua siementä käytettäessä sekä energiakorjattuun maitomäärään perustuva valinta sekä sukupuolilajiteltua
että tavanomaista siementä käytettäessä tarjosivat kokonaisuuden kannalta otollisimmat tulokset, ja positiivista edistymistä tapahtui kaikkien tuotannollisesti merkittävien ominaisuuksien osalta.