AVH-kuntoutujan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen toimintaterapiassa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Koskela, Piia (2021)
Koskela, Piia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314058
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on vakava sairaus ja siihen sairastuu vuosittain n. 25 000 ihmistä, joista joka neljäs on työikäinen. AVH:n sairastuneen henkilön kuntoutus toteutetaan moniammatillisena asiantuntijatyönä, jonka yhtenä asiantuntijana toimii toimintaterapeutti. AVH:n sairastuminen aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä toimintakyvyn muutoksia. Toimintaterapiassa kohdataan nämä psyykkiset tekijät osana kuntoutusta, minkä vuoksi AVH-kuntoutujan psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten AVH:n sairastuneen psyykkistä toipumista ja hyvinvointia voidaan tukea toimintaterapiakuntoutuksen avulla. Tavoitteena oli lisätä toimintaterapeuttien tietoisuutta siitä, mitkä toimintaterapeuttiset interventiot tukevat AVH-kuntoutujan psyykkistä hyvinvointia ja miten menetelmät soveltuvat kuntoutujalle.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu toteutettiin tietokantahakuna. Suomenkielisen aineiston suppeuden perusteella päädyttiin hakemaan tietokantahaussa ainoastaan englanninkielisiä tutkimuksia. Lopulliseen aineistoon valikoitui 4 tutkimusta, jotka analysoitiin Niela-Vilenin ja Hamarin 3-vaiheisella analyysimallilla.
Tutkimus osoitti, että toimintaterapian AVH-kuntouksessa käytetään laajasti erilaisia interventioita, joista parhaiten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen soveltuivat asiakkaan itseymmärrykseen ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävät menetelmät. Kuitenkin keskeinen johtopäätös oli, että jokainen AVH-kuntoutuja on arvioitava yksilöllisesti ja määritellä hänelle parhaiten soveltuvimmat menetelmät. Tämä edellyttää sitä, että toimintaterapeutin tulee hallita psyykkiseen hyvinvoinnin tukemiseen soveltuvat interventiot, omata hyvät vuorovaikutussuhteet ja hänellä tulee olla kokemusta AVH-kuntoutuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten AVH:n sairastuneen psyykkistä toipumista ja hyvinvointia voidaan tukea toimintaterapiakuntoutuksen avulla. Tavoitteena oli lisätä toimintaterapeuttien tietoisuutta siitä, mitkä toimintaterapeuttiset interventiot tukevat AVH-kuntoutujan psyykkistä hyvinvointia ja miten menetelmät soveltuvat kuntoutujalle.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu toteutettiin tietokantahakuna. Suomenkielisen aineiston suppeuden perusteella päädyttiin hakemaan tietokantahaussa ainoastaan englanninkielisiä tutkimuksia. Lopulliseen aineistoon valikoitui 4 tutkimusta, jotka analysoitiin Niela-Vilenin ja Hamarin 3-vaiheisella analyysimallilla.
Tutkimus osoitti, että toimintaterapian AVH-kuntouksessa käytetään laajasti erilaisia interventioita, joista parhaiten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen soveltuivat asiakkaan itseymmärrykseen ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävät menetelmät. Kuitenkin keskeinen johtopäätös oli, että jokainen AVH-kuntoutuja on arvioitava yksilöllisesti ja määritellä hänelle parhaiten soveltuvimmat menetelmät. Tämä edellyttää sitä, että toimintaterapeutin tulee hallita psyykkiseen hyvinvoinnin tukemiseen soveltuvat interventiot, omata hyvät vuorovaikutussuhteet ja hänellä tulee olla kokemusta AVH-kuntoutuksesta.
