Hemodialyysipoliklinikan toiminnan aloittaminen TYKS Salon Sairaalassa
Hynynen, Jenni (2021)
Hynynen, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315900
Tiivistelmä
TYKS Salon sairaala on yksi Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lähisairaaloista. Salon Sairaalassa on tarkoitus aloittaa uutena poliklinikkatoimintana hemodialyysipotilaiden lääkäri-hoitaja vastaanotto. Hemodialyysissä käyvä potilas kävisi 2-3kk -6kk välein poliklinikalla. Lääkäri suunnittelee potilaalle sopivan vastaanottovälin. Vastaanotolla käydään läpi tutkimukset, verikokeet ja lääkitysasiat. Vastaanotolla tarkistetaan potilaan vointi, selviytyminen sekä hoidon riittävyys. Hemodialyysipoliklinikan tavoitteena on parantaa hemodialyysipotilaiden hoitoa. Vastaanottotoiminnan aloittaminen toisi potilaalle enemmän yksityisyyttä sekä mahdollisuuden osallistua hoitoonsa paremmin. Poliklinikan avulla pystytään paremmin suunnittelemaan yksilöllinen hemodialyysihoito, joka vastaa parhaiten potilaan tarpeita. Hemodialyysihoito on helppo yksilöllistää ja muokata potilaalle sopivaksi. Hemodialyysin toteuttamistapa tulisi suunnitella yhdessä potilaan kanssa.
Tarkoitus oli suunnitella sujuva ja yhteinen toimintamalli, joka toiminnaltaan vastaa koko munuaiskeskuksen hemodialyysipotilaiden poliklinikkavastaanottomallia. Tavoitteena oli kohdistaa palveluja asiakkaiden tarpeisiin ja sitä kautta tuottaa laadukkaampaan hoitoa dialyysipotilaille
Kehittämisprojektin kehittämismenetelminä toimi dialyysin henkilökunnan työpajat (n=.7). Kysely hemodialyysien osastonhoitajille (n= 5). Lisäksi kokemusasiantuntijan (n=1) haastattelu, joka toteutettiin avoimena haastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin teemoittelulla.
Työpajojen, kyselyn ja haastattelun tehtävänä oli hahmottaa, mitä poliklinikkatoiminta pitää sisällään. Menetelmien avulla koottiin yhdessä projektiryhmän avulla hemodialyysipoliklinikan toimintamalli, jossa kuvattiin poliklinikan toimenkuvat.
Projektissa esille nousi potilaslähtöisyys. Hyvin suunniteltu ja toteutettu poliklinikkamalli parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Jatkossa voisi poliklinikkatoimintaa kehittää siten, että potilasohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Tarkoitus oli suunnitella sujuva ja yhteinen toimintamalli, joka toiminnaltaan vastaa koko munuaiskeskuksen hemodialyysipotilaiden poliklinikkavastaanottomallia. Tavoitteena oli kohdistaa palveluja asiakkaiden tarpeisiin ja sitä kautta tuottaa laadukkaampaan hoitoa dialyysipotilaille
Kehittämisprojektin kehittämismenetelminä toimi dialyysin henkilökunnan työpajat (n=.7). Kysely hemodialyysien osastonhoitajille (n= 5). Lisäksi kokemusasiantuntijan (n=1) haastattelu, joka toteutettiin avoimena haastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysin teemoittelulla.
Työpajojen, kyselyn ja haastattelun tehtävänä oli hahmottaa, mitä poliklinikkatoiminta pitää sisällään. Menetelmien avulla koottiin yhdessä projektiryhmän avulla hemodialyysipoliklinikan toimintamalli, jossa kuvattiin poliklinikan toimenkuvat.
Projektissa esille nousi potilaslähtöisyys. Hyvin suunniteltu ja toteutettu poliklinikkamalli parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Jatkossa voisi poliklinikkatoimintaa kehittää siten, että potilasohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
