Muistisairaan eettinen kohtaaminen kotihoidossa

Abstract

Väestön ikääntyessä muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa ja kansallisena tavoitteena on, että muistisairaita hoidetaan kotona kotihoidon turvin mahdollisimman pitkään. Tähän liittyen tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää muistisairaan eettistä kohtaamista kotona tehtävässä hoitotyössä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia ovat kotona tehtävän muistisairaan hoitotyön keskeisimmät haasteet hoitajan näkökulmasta ja löytää ratkaisuja näihin haasteisiin. Yhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin läntisellä alueella oleva kotihoidon yksikkö, jonka hoitajia haastateltiin tutkimusta varten. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia ovat kotona tehtävän muistisairaan hoitotyön keskeisimmät haasteet hoitajan näkökulmasta? Millaisin keinoin näitä haasteita olisi mahdollista ratkaista? Miten voidaan tukea muistisairaan kohtaamista kotihoidossa?

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teemahaastattelut tehtiin yhteistyökumppanin tiloissa pienissä ryhmissä kahtena eri päivänä maaliskuussa 2021. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi hoitajaa ja yksi terveydenhoitajaopiskelija. Teemarungon aiheiksi valittiin hoitokäynnin aika, vuorovaikutus, asiakkaan tunteminen, omaiset ja yhteistyö sekä osaamisen kehittäminen. Aineiston analyysiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tuloksista ilmeni, että suurimmat haasteet kotona tehtävässä hoitotyössä liittyvät hoitokäynnin aikaan ja ajankäyttöön. Muistisairaan kohtaaminen ja laadukas hoitotyö edellyttävät hoitajilta hyvää asennetta ja ammattitaitoa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajien ammattitaidolla sekä hyvällä johtamisella ja työkulttuurilla voidaan vaikuttaa myönteisesti sekä hoitajien työssä jaksamiseen että asiakkaiden kokemukseen kotihoidosta.

As the population ages, the number of people having memory disorders increases. National goal is that people suffering from memory disorders could be taken care of at home with help of home care. The purpose of this thesis was to find out how the ethical encountering of a person with memory disorder can be improved in home care. The aim was to find out what are the key challenges from the nurse’s point of view when working at home of a person having a memory disorder and how these challenges could be solved. The partner organization was a home care unit in western Helsinki, whose nurses were interviewed for the research. Research questions were: What are the key challenges from the nurse’s point of view when working at home of a person having a memory disorder? By what means these challenges could be solved? How could the encountering of a person with memory disorder be supported?

This thesis was carried out as a qualitative research and the material was collected by arranging theme interviews. The material was analysed by theory guided content analysis. Theme interviews were conducted at partner’s organization premises on two separate days in March 2021. A total of six nurses and one public health care student took part in the interviews. The themes for the interviews were time of the home care visit, interaction, knowing the client, next of kin and cooperation and development of nurse’s knowledge. The material was analysed by using a theory guided content analysis. The results showed that the biggest challenges were the time of the care visit and the use of time. Encountering a person having a memory disorder and high-quality care require good attitude and professional skills from the nurses. As a conclusion it can be stated that professional skills of nurses and good management of the work can have positive effects on performance at work and on the customers’ experience of the home care.