Timanttiryöstö : seikkailullinen pistetyöskentely esiopetuksessa
Pajari-Lipsanen, Henna (2021)
Pajari-Lipsanen, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061416021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061416021
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli havainnollistaa kirjoittajan kehittämää seikkailullista pistetyöskentelymenetelmää mahdollisimman hyvin oppaana sekä selvittää kyselytutkimuksella, kuinka käyttökelpoiseksi ja hyödylliseksi varhaiskasvattajat menetelmän ja oppaan arvioivat.
Kehittämistehtävänä toteutettiin opas menetelmän taustoista, sen sisällöstä ja tarvittavista materiaaleista. Tarkoituksena oli tuoda uusi pedagoginen menetelmä järjestelmällisemmin varhaiskasvattajien tietouteen ja selvittää millaisen vastaanoton se työkentältä saa.
Opas toteutettiin hyödyntäen Timanttiryöstön kehittämisen aikaista menetelmäharjoittelun raporttia ja alkuperäistä lähdeaineistoa. Käytetty menetelmä opinnäytetyössä oli kirjallisen aineiston tulkinta. Saatu materiaali hyödynnettiin lähteenä.
Palautetta oppaasta ja menetelmästä kerättiin strukturoituna haastatteluna nettikyselylomakkeella. Kysely jaettiin valitussa Facebookin varhaiskasvattajien ryhmässä ja tehtiin anonyymisti ilman henkilötietoja. Saadut tulokset analysoitiin laadullisen analyysin keinoin teemoittaen.
Vastaajat kuvasivat oppaan nimeä houkuttelevaksi, kuvia havainnollisiksi ja ulkoasua yleisesti siistiksi, selkeäksi ja ytimekkääksi. Tiedon määrä jakoi mielipiteitä osan vastaajista toivoessa oppaaseen esitettyä enemmän teoriaa. Ohjeita pidettiin yleisesti ymmärrettävinä, mutta oppaan yhteen kohtaan oli tarpeen tehdä muutoksi saatujen vastausten analysoinnin jälkeen.
Kaikki vastaajat pitivät niin opasta kuin menetelmääkin käyttökelpoisina. Opasta kuvattiin hyväksi työkaluksi ja menetelmä sai kiitosta muun muassa sen muunneltavuudesta. Yleisesti pistetyöskentelyä pidettiin erittäin toimivana oppimismenetelmänä esiopetuksessa ja Timanttiryöstön katsottiin tukevan tämän hetken varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että menetelmä herättää varhaiskasvatuksen kentällä kiinnostusta ja henkilöstö pitää sitä käyttökelpoisena ja monin tavoin hyödyllisenä tapana käsitellä varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjä. Monet vastaajista ilmoittivat aikomuksestaan käyttää Timanttiryöstöä oman ryhmänsä kanssa.
Timanttiryöstö-menetelmää voisi seuraavaksi tarkemmin tutkailla sen muokattavuuden näkökulmasta ja selvittää millaisia eri versioita siitä on tehty. Voisi verrata sen toteutusta esimerkiksi viisivuotiailla, esikoululaisilla ja alkuopetuksessa. Eri versioista voisi laatia tarvittaessa omat oppaansa.
Kehittämistehtävänä toteutettiin opas menetelmän taustoista, sen sisällöstä ja tarvittavista materiaaleista. Tarkoituksena oli tuoda uusi pedagoginen menetelmä järjestelmällisemmin varhaiskasvattajien tietouteen ja selvittää millaisen vastaanoton se työkentältä saa.
Opas toteutettiin hyödyntäen Timanttiryöstön kehittämisen aikaista menetelmäharjoittelun raporttia ja alkuperäistä lähdeaineistoa. Käytetty menetelmä opinnäytetyössä oli kirjallisen aineiston tulkinta. Saatu materiaali hyödynnettiin lähteenä.
Palautetta oppaasta ja menetelmästä kerättiin strukturoituna haastatteluna nettikyselylomakkeella. Kysely jaettiin valitussa Facebookin varhaiskasvattajien ryhmässä ja tehtiin anonyymisti ilman henkilötietoja. Saadut tulokset analysoitiin laadullisen analyysin keinoin teemoittaen.
Vastaajat kuvasivat oppaan nimeä houkuttelevaksi, kuvia havainnollisiksi ja ulkoasua yleisesti siistiksi, selkeäksi ja ytimekkääksi. Tiedon määrä jakoi mielipiteitä osan vastaajista toivoessa oppaaseen esitettyä enemmän teoriaa. Ohjeita pidettiin yleisesti ymmärrettävinä, mutta oppaan yhteen kohtaan oli tarpeen tehdä muutoksi saatujen vastausten analysoinnin jälkeen.
Kaikki vastaajat pitivät niin opasta kuin menetelmääkin käyttökelpoisina. Opasta kuvattiin hyväksi työkaluksi ja menetelmä sai kiitosta muun muassa sen muunneltavuudesta. Yleisesti pistetyöskentelyä pidettiin erittäin toimivana oppimismenetelmänä esiopetuksessa ja Timanttiryöstön katsottiin tukevan tämän hetken varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että menetelmä herättää varhaiskasvatuksen kentällä kiinnostusta ja henkilöstö pitää sitä käyttökelpoisena ja monin tavoin hyödyllisenä tapana käsitellä varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjä. Monet vastaajista ilmoittivat aikomuksestaan käyttää Timanttiryöstöä oman ryhmänsä kanssa.
Timanttiryöstö-menetelmää voisi seuraavaksi tarkemmin tutkailla sen muokattavuuden näkökulmasta ja selvittää millaisia eri versioita siitä on tehty. Voisi verrata sen toteutusta esimerkiksi viisivuotiailla, esikoululaisilla ja alkuopetuksessa. Eri versioista voisi laatia tarvittaessa omat oppaansa.
