Olkibiomassan käyttö biokaasuprosessissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää oljen käyttöä tilakoon biokaasulaitoksissa ja esitellä yleisimmät biokaasulaitostyypit. Oljen kemiallisia ja rakenteellisia ominaisuuksia tarkastellaan toimivan biokaasutuotannon kannalta. Lisäksi työn teoriaosassa esitellään biokaasuprosessin olennaisimmat vaiheet ja niiden merkitys erityisesti oljen kannalta. Biokaasupotentiaalin selvittämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin kaasuntuottotesti AMPTS II laitteistolla Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun laboratoriossa. Saatuja tuloksia analysoitiin ja oljen potentiaalia arvioitiin tulosten valossa. Opinnäytetyö tehtiin Circwaste-hankkeelle, jossa Turun ammattikorkeakoulu on vastuussa tilakoon biokaasulaitoksiin keskittyvässä alueellisesta osahankkeesta. Biokaasun lisääminen auttaa omalta osaltaan fossiilisista polltoaineista luopumista ja hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Opinnäytetyössä suoritettiin oljen biokaasupotentiaalin mittaus kahdelle eri palakoolle. Oljen lisääminen koepulloihin lisäsi merkittävästi metaanintuottoa 0-näytteisiin verrattuna. Palakoolla ei huomattu olevan oleellista merkitystä metaanintuoton määrään. Suoritetun tutkimuksen ja kirjallisten lähteiden perusteella voidaan todeta oljella olevan potentiaalia tilakoon biokaasulaitosten syöteaineena Suomessa. Lisätutkimusta tarvitaan muun muassa selvittämään, mikä määrä olkea olisi optimaalinen parhaimman biokaasun tuotannon kannalta. Myös oljen vaatimuksia reaktori- sekä prosessityypeille olisi tärkeää selvittää kattavammin.