Motorisesti heikkojen 1–4-luokkalaisten oppilaiden tukeminen Nurmijärven kunnan koululiikunnassa - Kyselytutkimus luokanopettajille
Tunttunen, Johanna; Tunttunen (2021)
Tunttunen, Johanna
Tunttunen
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062016436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062016436
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nurmijärven kunnan alakoulujen 1-4-luokkien liikuntaa opettavien luokanopettajien näkemyksiä motorisesti heikkojen oppilaiden tukemisesta koululiikunnassa. Työn tavoitteena oli tuottaa Nurmijärven kunnalle tutkittua tietoa motorisesti heikkojen oppilaiden tukemisen keinoista ja haasteista. Työn toimeksiantaja toimi Nurmijärven kunnan sivistys- ja hyvinvointitoimi.
Työ rajattiin koskemaan perusterveitä alakoulun 1–4-luokkalaisia oppilaita, joilla on haasteita motorisissa perustaidoissa, sekä koululiikuntaa. Työstä on rajattu pois sairaudet ja vammat (kuten CP-vamma, lihassairaudet, näkö- ja kehitysvamma), sekä koulun ulkopuolella tapahtuva liikkuminen, harrastukset ja koti.
Teemahaastattelun ja kyselytutkimuksen avulla kerättiin tietoa luokanopettajien näkemyksistä motorisesti heikkojen oppilaiden tukemisesta, ja millaista tukea luokanopettajat toivoisivat liikunnanopetukseensa. Sähköinen kyselylomake lähetettiin Nurmijärven kunnan 1-4-luokkien luokanopettajille rehtorien avustuksella (n=101). Kyselyyn vastasi 10 henkilöä ja vastausprosentti oli 10 %.
Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa (9) koki liikunnan eriyttämisessä haasteita. Lisäksi toisen ohjaajan tukea liikuntatunneille toivoi yli puolet (6). Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää muihin alakouluihin ja 1–4-luokkalaisten liikuntaa opettaviin luokanopettajiin pienen otannan, sekä kunta- ja aluekohtaisten eroavaisuuksien takia, mutta tulokset ovat yhteneväiset aikaisempien tutkimustulosten kanssa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi aineiston perusteella interventio toisen ohjaajan mukanaolosta liikuntatunneilla, sekä tutkimus huoltajien näkemyksistä lapsen motoristen haasteiden tukemiseksi.
Työ rajattiin koskemaan perusterveitä alakoulun 1–4-luokkalaisia oppilaita, joilla on haasteita motorisissa perustaidoissa, sekä koululiikuntaa. Työstä on rajattu pois sairaudet ja vammat (kuten CP-vamma, lihassairaudet, näkö- ja kehitysvamma), sekä koulun ulkopuolella tapahtuva liikkuminen, harrastukset ja koti.
Teemahaastattelun ja kyselytutkimuksen avulla kerättiin tietoa luokanopettajien näkemyksistä motorisesti heikkojen oppilaiden tukemisesta, ja millaista tukea luokanopettajat toivoisivat liikunnanopetukseensa. Sähköinen kyselylomake lähetettiin Nurmijärven kunnan 1-4-luokkien luokanopettajille rehtorien avustuksella (n=101). Kyselyyn vastasi 10 henkilöä ja vastausprosentti oli 10 %.
Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa (9) koki liikunnan eriyttämisessä haasteita. Lisäksi toisen ohjaajan tukea liikuntatunneille toivoi yli puolet (6). Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää muihin alakouluihin ja 1–4-luokkalaisten liikuntaa opettaviin luokanopettajiin pienen otannan, sekä kunta- ja aluekohtaisten eroavaisuuksien takia, mutta tulokset ovat yhteneväiset aikaisempien tutkimustulosten kanssa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi aineiston perusteella interventio toisen ohjaajan mukanaolosta liikuntatunneilla, sekä tutkimus huoltajien näkemyksistä lapsen motoristen haasteiden tukemiseksi.