Paperittoman tukihaun kehittäminen : Case Jalasjärvi-pilotti

Abstract

Maaseutuvirasto on tarjonnut mahdollisuuden päätukihaun hakemusten jättämiseen sähköisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuodelle 2012 Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston asettama tavoite sähköiselle tukihaulle oli 50 %, jota ei aivan saavutettu. Sähköinen tukihaku on yksi Maaseutuviraston keskeisiä toiminnan kehittämismenetelmiä sekä Maaseutuviraston kärkihankkeita. Vuodelle 2014 Maaseutuviraston tavoitteena on lähes 100 % sähköinen haku. Myös valtionhallinto edellyttää sekä säästöjä tuottavuusohjelman muodossa että mahdollisuutta kansalaisten sähköiseen asiointiin kaikissa keskeisissä palveluissa.

Maaseutuvirasto järjesti keväällä 2012 paperittoman tukihaun pilottiprojektin Jalasjärvi-Kurikan yhteistoiminta-alueella. Viljelijöille ei lähetetty automaattisesti kevään tukihakemuksiin liittyviä materiaaleja paperilla, vaan heitä kannustettiin sähköiseen tukihakuun ja paperimateriaalit piti tilata erikseen maaseututoimistosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää materiaalien tilaamiseen liittyviä menetelmiä ja niiden työllistävyyttä sekä viljelijöiden näkemyksiä sähköisestä tukihausta ja paperittoman haun pilotista. Lisäksi selvitettiin sähköisen tukihaun käytöntuen tarvetta.

Tutkimus tehtiin teemahaastatteluin niin, että kaikki pilotin alueen maaseututoimistojen työntekijät haastateltiin kahteen kertaan. Lisäksi alueelta valittiin neljä paperihakemuksen jättänyttä ja neljä sähköisen hakemuksen jättänyttä viljelijää haastatteluun. Haastattelut analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijät suhtautuvat sähköiseen tukihakuun pääpiirteittäin myönteisesti; myös paperihakemuksen jättäneet viljelijät. Materiaalien erillistä tilaamista ei pidetty vaivalloisena. Se ei myöskään työllistänyt kuntaa liikaa. Edellisen vuoden tukihaussa toteutettu tilaustapa on viljelijöille ja kunnille helppo menetelmä, mutta se ei edistä sähköistä tukihakua. Kuntien käsittelijät toivovat sähköisen haun yleistyvän positiivista, kannustavaa tietä. Kuitenkin esim. Hollannissa ja Ruotsissa vasta tekemällä paperihaku hieman vaivalloiseksi saavutettiin korkea sähköisen tukihaun osuus.

There has been a possibility for farmers to apply support by e-service since 2009. The goal that Ministry of Agriculture and Forestry and Agency for Rural Affairs aimed for the year 2012 was 50 %. This was not quite reached. Developing of e-services is one the major projects in Agency for Rural Affairs for the next few years. Also the Government of Finland has required that a person must have a chance to deal with administration by e-services in all important matters.

Agency for Rural Affairs had at spring 2012 a pilot project in co-operation area of Jalasjärvi-Kurikka. They did not send paper materials for farmers according applying subsidies. Farmers had to ask them by phone. The aim of this study was to find out how much this caused extra work in co-operation area and what is a rea-sonable way to order the paper materials. Also it was wanted to find out farmers’ opinions of this project and their visions of e-services.

The materials for this study was collected by theme interviews. All the employees in co-operation area were interviewed twice. There were also eight farmers, who were interviewed: four of them had paper applications and four of them had e-applications last year. The research method, that was used, was qualitative research.

The study showed that farmers deal with e-applications mainly positively; also the ones that had paper applications. They did not think it was too much work to ask for paper materials. Also employees had enough time to receive these calls. Asking paper materials beforehand within last year’s applications is an easy way for the farmers and employees but it does not help forward e-applications. The employees wish that e-services become more general because of it benefits. Howev-er, in Netherlands and in Sweden they got higher numbers of e-applications when it was not too easy to order paper materials.