Liiketoimintakiellon rikkomisen tuottama taloudellinen hyöty
Mattila, Mika (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091617804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091617804
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää mikä katsotaan taloudelliseksi rikoshyödyksi silloin, kun kyseessä on liiketoimintakiellon rikkominen. Opinnäytetyöllä haluttiin selkeyttää asiaa erityisesti esitutkintaa suorittaville viranomaisille, jotta liiketoimintakiellon rikkomistapauksissakin pyrittäisiin rikoshyödyn takaisinsaantiin jo esitutkintavaiheessa.
Työn tutkimusote on laadullinen, jossa työn teoriaosaan tieto hankittiin laista, lain esitöistä sekä erilaisista oikeuskirjallisuuden lähteistä. Työn teoriaosalla hankittiin aiheeseen lainsäädännön sanelema pohja, jonka soveltamista tutkittiin empiirisin menetelmin. Työn empiriaosassa tarkasteltiin oikeustapauksia, jotka antoivat hyvän kuvan oikeuskäytännöstä. Oikeustapauksien lisäksi empiirisiä näkökulmia aiheeseen saatiin haastattelemalla rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta.
Opinnäytetyössä saatiin varsin hyvin perustein selvitettyä, että liiketoimintakiellon rikkomisen tuottamaksi taloudelliseksi hyödyksi tulisi lähtökohtaisesti katsoa yrityksen liikevaihto siltä ajalta, kun liiketoimintakieltoa on rikottu. Opinnäytetyöprosessin edetessä kävi kuitenkin ilmi, että opinnäytetyöongelmaa vaikeampi kysymys on se, tulisiko liiketoimintakiellon rikkomisen tuottamasta taloudellisesta hyödystä tehdä menettämisseuraamusta tuomittaessa nettohyötyperiaatteen mukaisia vähennyksiä, vaiko soveltaa asiassa bruttohyötyperiaatetta. Tämän selvittämiseksi asiasta tarvitaan korkeimman oikeuden ratkaisu.
Opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että liiketoimintakiellon rikkomisen tuottaman taloudellisen hyödyn takaisinsaamiseksi tulee esitutkinnassa hakea vakuustakavarikkoon lähtökohtaisesti yrityksen liikevaihto siltä ajalta, kun kieltoa on rikottu.
Työn tutkimusote on laadullinen, jossa työn teoriaosaan tieto hankittiin laista, lain esitöistä sekä erilaisista oikeuskirjallisuuden lähteistä. Työn teoriaosalla hankittiin aiheeseen lainsäädännön sanelema pohja, jonka soveltamista tutkittiin empiirisin menetelmin. Työn empiriaosassa tarkasteltiin oikeustapauksia, jotka antoivat hyvän kuvan oikeuskäytännöstä. Oikeustapauksien lisäksi empiirisiä näkökulmia aiheeseen saatiin haastattelemalla rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta.
Opinnäytetyössä saatiin varsin hyvin perustein selvitettyä, että liiketoimintakiellon rikkomisen tuottamaksi taloudelliseksi hyödyksi tulisi lähtökohtaisesti katsoa yrityksen liikevaihto siltä ajalta, kun liiketoimintakieltoa on rikottu. Opinnäytetyöprosessin edetessä kävi kuitenkin ilmi, että opinnäytetyöongelmaa vaikeampi kysymys on se, tulisiko liiketoimintakiellon rikkomisen tuottamasta taloudellisesta hyödystä tehdä menettämisseuraamusta tuomittaessa nettohyötyperiaatteen mukaisia vähennyksiä, vaiko soveltaa asiassa bruttohyötyperiaatetta. Tämän selvittämiseksi asiasta tarvitaan korkeimman oikeuden ratkaisu.
Opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa, että liiketoimintakiellon rikkomisen tuottaman taloudellisen hyödyn takaisinsaamiseksi tulee esitutkinnassa hakea vakuustakavarikkoon lähtökohtaisesti yrityksen liikevaihto siltä ajalta, kun kieltoa on rikottu.