Spondylodeesi-potilaan fysioterapia : kartoitus fysioterapiakäytännöistä akuutissa vaiheessa (0 - 2 kk)

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää yliopistollisten sairaaloiden akuutin vaiheen fysioterapiakäytäntöjä lannerangan luudutusleikkauksen jälkeen. Rajasimme akuutin vaiheen 0 – 2 kuukautta leikkauksesta. Varhaisen vaiheen harjoittelusta ei löydy paljoa tutkimusnäyttöä. Useissa tutkimuksisssa suositeltiin liikeharjoittelun aloittamista vasta kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta. Tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Valitsimme teemahaastattelun, koska aiheesta ei ole ennestään paljoa tutkimustietoa. Toteutimme haastattelut puhelinhaastatteluina. Haastattelimme jokaisen yliopistollisten sairaalan (5) yhtä fysioterapeuttia. Fysioterapeutin tuli työskennellä lannerangan luudutusleikkauspotilaiden kanssa. Analysoimme ja vertailimme myös sairaaloissa käytössä olevia potilasoppaita. Haastattelujen perusteella Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaille ohjataan hyvin samansuuntaisia harjoitteita. Harjoitteissa esiin nousivat keskivartalolihasten aktivointiharjoitteet sekä neuraalikudos ärsytyksen helpottaminen. Rentoa ja mahdollisimman normaalia kävelyä painotettiin hyvänä harjoittelumuotona heti leikkauksen jälkeen. Lisäksi siirtymisten, ryhdin ja ADL-toimintojen ohjaaminen kuuluivat fysioterapeuttiseen ohjaukseen. Ennen leikkausta preoperatiivisen ohjauksen hyöty on huomattava. Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaiden fysioterapeuttinen postoperatiivinen ohjaus toteutuu hieman eri tavoin kaupungista riippuen. Potilaat ovat hieman eriarvoisessa asemassa riippuen sairaalasta, jossa leikkaus tehdään. Tutkimuksesta saamamme tieto antaa melko kattavan kuvan eri yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta. Olisiko mahdollista saada koko maan yhtenäinen potilasopas lannerangan luudutusleikatuille potilaille? Näin ollen asuinpaikasta riippumatta ohjaus olisi tasavertaista. Toivomme, että opinnäytetyömme antaa aihetta pohtia yhtenäisiä linjoja fysioterapeuttiselle spondylodeesipotilaan ohjaamiselle koko Suomen maassa.

The aim of our Bachelor’s thesis was to study ways of using physiotherapeutic methods after lumbar vertebrae fusion surgery in hospitals. We limited the time scope for 0-2 month after the surgery. Currently there isn ́t that muchf studies on this field and most of the studies we found were suggesting to start practicing after three months of the surgery. Our study method was theme interviews, which was chosen as it is not so widely used method. Interviews were done by phone, where we gave a call to one physiotherapist per one hospital. It was mandatory for the physiotherapeutic to work with lumbar orthopedic patient. Also we analyzed and compared patient instructions used in hospitals. Based on the interviews the methods used in Finnish hospitals are similar to each other. It was common to concentrate on core activating exercise and also to neural tissue stimulation facilitation. Relaxed and as normal as possible way of walking was also one of the suggested treatment method right after the surgery. Additionally movements, posture and ADL-activities guidance were also included physiotherapeu- tic guidance. Benefits of the preoperative guidance prior the surgery were remarkable. In Finland, physiotherapeutic postoperative guidance of lumbar vertebrae fusion surgery patient is done variously depending of the city. Patients are slightly unequal depending of the city of operating. Our study work gives us pretty broad picture of the current ways of treatment done on hospitals. Would it be possible to have similar quidance for lumbar fusion patients? This would equalize the treatment given to patients. We wish that our study work will give reasons to think and finally to harmonize the guidance of physiotherapeutic spondylodesis patient in Finland.