Tehohoitajien potilasturvallisuutta lisäävän päivittäisen teknologian käyttö : osaamisen kartoitus Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä

Abstract

Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä on päivittäisessä käytössä useita, moderneja teknologisia ratkaisuja lisäämässä potilasturvallisuutta ja tukemassa hoitotyön toteutusta. Näitä ratkaisuja kuitenkin hyödynnetään heikosti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikölle hoitohenkilökunnan päivittäisen teknologian käytön hallinnan taidoista, tasosta sekä niiden vaikutuksista potilasturvallisuuteen. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten potilasturvallisuutta lisäävää, päivittäisessä käytössä olevaa teknologiaa saataisiin hyödynnettyä kyseisessä hoitotyön ympäristössä nykyistä paremmin.

Opinnäytetyön tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisten kysymysten osalta SPSS-ohjelmaa hyödyntäen ja kvalitatiiviset kysymykset induktiivisella sisällönanalyysilla. Kyselyn kohderyhmänä oli tehostetun hoidon henkilökunta. Kyselyyn vastasi 54,1 % (n=51) kohderyhmästä. Tulosten mukaan hoitajien päivittäisen teknologian hallinta ja käyttö on vaihtelevaa. Laiteperehdytys koetaan puutteelliseksi tai sitä ei ole välttämättä saatu lainkaan. Hälytyksiin koetaan reagoitavan hyvin ja omalla toiminnalla pyritään vähentämään hälytyksiä. Kuitenkin toisista potilaista aiheutuvat turhat hälytykset vähentävät halukkuutta etäseurantalaitteiden käyttöön. Tärkeänä pidetään työskentelyrutiinien luomista, laitteiden luotettavuutta, käytettävyyttä ja toimintavarmuutta sekä riittävän perehdytyksen ja säännöllisen koulutuksen toteutumista.

Tuloksista voidaan päätellä, että perehdytys ei ole ollut samansisältöistä kaikilla. Säännöllisen koulutuksen ja kertauksen tarve on ilmeinen. Yhteneväisillä käytännöillä ja samansisältöisellä perehdytyksellä voidaan parantaa laitteiden oikeanlaista käyttöä ja lisätä potilasturvallisuutta. Tulosten perusteella luotiin sähköinen laiteperehdytyskansio, johon koottiin tutkimuksen kohteena oleville laitteille havainnollistavat ohjeet käyttöä varten. Kansion tarkoituksena on jatkossa varmistaa työntekijöiden samansisältöinen perehdytys niin uusien kuin vanhojenkin työntekijöiden kohdalla. Jatkossa toimintaa voidaan kehittää nimeämällä yksiköön laitevastaava, laiteajokortin laadinnalla ja käyttöönotolla, laitekohtaisilla teemaviikoilla ja konkreettisilla muutoksilla hälytystoiminnoissa sekä kiinteissä laitesijoitteluissa. Lisätyn todellisuuden käyttäminen koulutuksessa ja perehdytyksessä on myös kiinnostava vaihtoehto nykyisen toimintatavan rinnalla.

The aim was to provide information to the Intensive Care Unit of Seinäjoki Central Hospital about the skill level the nursing staff has to manage the day-to-day technology and how it influences the patient safety. The purpose was to examine how to utilize the day-to-day technology in the ICU environment better than today to increase patient safety.

Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The data were collected through questionnaires sent to nurses working in the ICU of the Seinäjoki Central Hospital. The answers for closed questions were illustrated statistically using SPSS, whereas the open questions were analyzed by using content analysis.

Altogether, 94 questionnaires were sent and 51 were returned, thus the response rate was 54,1 %. The results revealed that the level of control and use with day-to-day technology varies. The orientation for using a device may have been incomplete or it has not been given at all. The study found that the orientation has not been the same for everyone. The need for regular training and review is obvious. Consistent practices and familiarization with the same content of orientation can improve the correct use of the devices and thereby increase patient safety. Option to bring augmented reality in education and orientation is an interesting option alongside the current approach.